Helen tuo kivihiilen Ruoholahteen Venäjän satamista – hiilikauppiaiden nimet ovat liikesalaisuus

ESL Shippingin laivat ovat saaneet Helsingin kaupunginosien nimiä. Eira purki lastiaan lokakuussa Ruoholahdessa. (kuva: Pipsa Sinkko-Westerholm)

Hiililaivat jatkavat vierailujaan Ruoholahteen näillä näkymin ainakin vuoteen 2029. 

Rannassa käy tasainen surina ja pauke. Tammasaaren laiturissa Ruoholahdessa irtolastialus M/S Eira purkaa kivihiililastiaan. 

Venäjän Ust-Lugan satamasta tuotua mustaa mursketta nousee valtavan rautalaivan ruumasta joka kauhallisella lähes kymmenen kuutiota. Hiili kauhotaan suppiloon, josta se siirtyy maanalaisilla kuljettimilla Helen Oy:n hiilisäiliöön. 

Purkaminen kestää 16–24 tuntia eli noin kaksi työpäivää. Yöksi äänet vaikenevat, sillä lastia puretaan arkipäivisin iltakymmeneen saakka. 

Ruoholahdessa vierailee Eiran lisäksi kuusi alusta; Alppila, Kallio, Tali, Pasila ja Viikki sekä hinattava proomu Espa. 

Jatkossa Ruoholahdessa saattaa vierailla myös viime vuonna valmistunut Haaga. Se ja Viikki ovat aluksista suurimpia. Niihin lastia mahtuu 25 000 tonnia, mutta sataman mataluuden vuoksi täyttä lastia ei voida tuoda. 

Useimmiten laivoista Ruoholahdessa käy Eira. Siihen mahtuu kerralla lastia 18 000 tonnia ja toisinaan se pääsee satamaan täydessä lastissa. Eira on Ruoholahden satamaan sopiva laiva toisestakin syystä. 

”Eiran apukoneisiin, joita laiva käyttää satamassa ollessaan, on asennettu äänenvaimentimet. Se vähentää työstä aiheutuvaa melua”, kertoo laivoja hallinnoivan ESL Shippingin liiketoimintajohtaja Kirsi Ylärinne

Laivat vierailevat Ruoholahdessa satunnaisesti, useimmiten syksyisin sekä keväällä ja talvella. Kesäisin laivat eivät hiiltä kuljeta. 

”Laivat tuovat hiiltä tarpeen mukaan. Eli silloin kun asiakas Helen sitä tilaa”, Ylärinne kertoo. 

Kaikki Helenille tuleva hiili haetaan tällä hetkellä pääasiassa Venäjältä, Ust-Lugan sataman lisäksi Viipurista ja Vysotskista. Hiiltä ostetaan useilta kansainvälisiltä hiili- ja raaka-ainekauppiailta. 

”Kauppiaiden nimet ovat liikesalaisuus”, kertoo Helenin Salmisaaren voimalaitospäällikkö Jarmo Hagström

Kun Eira ei kulje Ruoholahden ja Venäjän väliä, se seilaa muualla Itämeren alueella tai tarvittaessa Euroopan liikenteessä. Lastina voi olla hiilen sijaan viljaa, lannoitetta tai terästeollisuuden raaka-aineita.

Laki hiilen energiakäytön kieltämisestä astuu voimaan 1.5. 2029. Helenin  Hagström kertoo, että seuraavan kymmenen vuoden kuluessa hiilen käyttö energiantuotannossa vähenee koko ajan. 

”Hanasaaren voimalaitos suljetaan vuoden 2024 loppuun mennessä, jolloin kivihiilen käyttö puolittuu. Salmisaaren voimalaitosalue Ruoholahdessa säilyy energiantuotannossa, mutta kivihiili korvataan muilla ratkaisuilla, kuten lämpöpumpuilla, lämmönvarastoinnilla ja osin biomassaa polttamalla.” 

Laivojen hiilikuljetukset päättyvät Hagströmin mukaan saman aikataulun mukaisesti. 

Kivihiilen polttamisen lopettaminen vähentää Helsingin hiilidioksidipäästöjä merkittävästi, sillä suurin osa päästöistä eli 60 prosenttia tulee lämmittämisestä ja 15 prosenttia sähköntuotannosta.

Helsingin tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Se tarkoittaa, että kaupungin alueella syntyvät päästöt ovat yhtä suuret tai pienemmät kuin mitä alue pystyy niitä sitomaan. 

Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelman mukaan tavoitteeseen pääsemiseksi kasvihuonepäästöjä tulee vähentää 80 prosenttia. Loput 20 prosenttia kompensoidaan. 

”Kompensointi tarkoittaa, että päästövähennyksiä tehdään useissa muissa kohteissa, kuten esimerkiksi minimoimalla kaupungin hankintojen vaikutuksia rajojen ulkopuolella sekä kasvattamalla hiilinieluja esimerkiksi puurakentamisella”, Helsingin kaupungin ympäristönsuojelupäällikkö Päivi Kippo-Edlund kertoo. 

Helsingissä lämmittämisen jälkeen seuraavaksi eniten päästöjä aiheuttaa liikenne. 

”Liikenteen päästöjen hillitseminen on erittäin haastavaa ja vaatii monia keinoja. Niitä voisi olla esimerkiksi ruuhkamaksut ja pysäköintipolitiikka.” 

Kippo-Edlundin mukaan kaupungin lisäksi ilmastotyössä on oltava mukana kaikki mahdolliset osapuolet; valtio, kunnat, yritykset, korkeakoulut sekä asukkaat. 

Myös Helenin tavoitteena on hiilineutraali tuotanto vuonna 2035. Uusia ratkaisuja selvitetään jatkuvasti ja niitä tehdään myös asiakkaiden kanssa. 

”Esimerkiksi Vuosaaressa Pauligin kahvipaahtimolla syntyy paljon ylijäämälämpöä, joka jatkossa ohjataan kaukolämpöverkkoon”, Hagström kertoo.

Helenin mukaan investointeja uusiutuviin energiatuotantomenetelmiin on tehty jo useita vuosia, joten ne eivät kohdistu yhteen ajankohtaan. 

”Sähkön hinta määräytyy pohjoismaisessa sähköpörssissä ja siihen vaikuttaa monet tekijät. Kaukolämmön hinta on tavoitteena pitää jatkossakin kilpailukykyisenä”, Hagström sanoo.

Kippo-Edlundin mukaan ilmastotalkoissa vastuuta ei tule sysätä yksin kuluttajille. 

”Kestäviä valintoja pitää olla helppo tehdä. Ilmastoystävällisiä tuotteita ja palveluja pitää olla tarjolla ja niistä tulee saada tietoa”, hän sanoo. 

Kippo-Edlundin mukaan jokaisella ilmastoteolla on merkitystä, sillä suomalaisen kuluttajan hiilijalanjälki on moninkertainen esimerkiksi intialaiseen verrattuna. 

Huolen ja ahdistuksen sijaan Kippo-Edlund toivoo pieniä käytännön tekoja. 

”Jokainen pystyy tekemään jotain. Pienistä puroista syntyy iso virta. Jos haluamme, että maapallo säilyy elinkelpoisena vielä vuoden 2035 jälkeenkin, on aika toimia.” 

Hänen mukaansa iso pyörä on alkanut nyt pyöriä. 

”Valitettavasti ei ole silti varmaa ovatko toimet tarpeeksi tehokkaita”, Kippo-Edlund sanoo. 

Helenin luopuminen kivihiilestä tarkoittaa ESL Shipping Oy:lle siirtymistä muiden tuotteiden kuljettamiseen. Vuoden 2029 jälkeen tapahtuvista kuljetuksista Ruoholahteen ei ole vielä tietoa.

  • Helen Oy
  • Sähköä sekä kaukolämpöä ja -jäähdytystä tarjoava Helen Oy on Helsingin kaupungin omistama yhtiö. Sen toimitusjohtaja on Pekka Manninen. 
  • Helen Oy:n liikevaihto oli 792 miljoonaa euroa ja liikevoitto 42 miljoonaa euroa vuonna 2018. 
  • Helen-konserniin kuuluu emoyhtiö Helen Oy:n lisäksi tytäryhtiöt Helen Sähköverkko Oy, Oy Mankala Ab, ja Helsingin Energiatunnelit Oy. 
  • Henkilöstöä konsernilla on noin tuhat.

Pipsa Sinkko-Westerholm
toimitus@ruoholahdensanomat.fi

Lue koko juttu 5. joulukuuta ilmestyneestä, koteihin ja yrityksiin jaetusta Ruoholahden Sanomista. Lehteä on saatavilla myös eri pisteistä Ruoholahdessa ja Jätkäsaaressa.