Jätkäsaaren kadunnimet ovat kaukaa haettuja
Ruoholahden kadunnimet ovat huomattavasti lähempää.
Katujen nimistä päättävään toimikuntaan kuuluu kotimaisten kielten ja kaupunkikulttuurin asiantuntijoita.
Osoitteidensa puolesta monet jätkäsaarelaiset ovat kaukana maailman toisella puolen.
Alueelle on tullut ja tulee katuja, jotka on nimetty muun muassa Tyynenmeren kaukaisten saarivaltioiden tai eteläamerikkalaisten paikkojen mukaan.
Ruoholahden puolella nimistö on aikanaan otettu selvästi lähempää, on Itämerenkatua ja Selkämerenkatua, ja vielä lähempää haetut nimet Porkkalan- ja Harmajankaduille.
Kaupungin arkkitehti, tiimipäällikkö Matti Kaijansinkko on vahvasti vaikuttanut paitsi Jätkäsaaren asuinalueen suunnitteluun, myös sen nimistöön.
”Jätkäsaaressa oli ajatuksena, että koska se on kauppamerenkulun satama, seudun isot kadut olisivat isoja meriä ja pienemmät kadut olisivat merenkulun paikkoja.”
”Ruoholahdessa oli jo meriaiheisia katuja, siitä se helposti vääntyi”, Kaijansinkko muistelee.
Alueen kokoojakadut ovat Tyynenmerenkatu, Välimerenkatu ja Atlantinkatu.
”Nämä tulivat aika luonnostaan, mutta sitten poikkikaduista on käyty aikamoiset keskustelut nimistötoimikunnissa.”
Välimerenkadun poikkikaduiksi nimistötoimikunta halusi merkittävimmät tuontisatamat Välimereltä. Cádiz Espanjassa on yksi merkittävimmistä merenkulullisista satamista. Sieltä Kolumbuskin suutasi osalle matkoistaan. Vaikea nimi ei kuitenkaan taipunut suomalaiseksi kadunnimeksi. Niinpä tämä katu nimettiin Malagankaduksi.
Katujen nimistä Helsingissä päättävä nimistötoimikunta kokoontuu kerran kuussa. Toimikunnan puheenjohtajana on pari vuotta ollut Suvi Tyynilä.
”Toimikunta koostuu eri näkökulmia edustavista henkilöistä, kuten suomen ja ruotsin kielen, historian, kaupunkikulttuurin, kaupunkisuunnittelun ja paikkatiedon asiantuntijoista”, Tyynilä kertoo.
Jätkäsaaresta hän muistaa, että ajatus ottaa teemaksi valtameret ja satamakaupungit tuli alueen suunnittelijoilta.
”Nimistötoimikunta piti teemasta ja työsti nimiä loogiseksi kokonaisuudeksi. Myöhemmin teemaa jatkettiin eksoottisemmilla kohteilla laivareittien varrella, muun muassa Atlantin ja Karibian saarten nimillä. Näitä makusteltiin tarkasti, jotta valitut nimet sopivat puheeseen ja osoitekäyttöön”, Tyynilä kertoo.
Jätkäsaarta rakennetaan vielä lähes vuosikymmen. Jos joku haluaa saada viileän kortteliston lämpimiltä kuulostavien Kuuban- ja Jamaikankatujen lähelle, niin pohjoisia merellisiä nimiä on vielä vapaana. Miten olisi vaikkapa Barentsin-, Karanmeren- tai Jäämerenkatu?
Katso koko juttu Ruoholahden Sanomien painetusta lehdestä (jaettu koteihin ja yrityksiin 3.10. 2019). Voit lukea artikkelin myös näköislehdestä