Jätkäsaaren laivavanhus pääsee mainoksiin ja lumitöihin

M/S Carmelin omistaja Lauri Eskola nauttii laivaelämästä. ”Tekemistä riittää aina. Tänä kesänä pitäisi ainakin maalata kansi ja loput laidoista vihreäksi.”

Jätkäsaarenlaiturin veneitä on käytetty niin uurnanlaskuihin kuin televisiomainoksiin.  ”Aamulla tulen tänne kotoa Kalliosta, keitän kahvit ja istun kapteenintuoliin polttamaan pikkusikarin”, Carmel-laivan omistaja Lauri Eskola kertoo.

Hotelli Clarionin edessä Jätkäsaarenlaiturissa on kiinnittyneenä kuusi erikokoista ja väristä laivaa. Vihreän teräslaivan, M/S Carmelin ovi on kutsuvasti auki aurinkoon. 

”Tervetuloa”, toivottaa Carmelin omistaja Lauri Eskola

30-metrinen teräslaiva toimi vuosikymmenet kalastusaluksena Itämerellä. Kalastushommista Carmel eläköityi vuonna 2002 ja Eskola osti laivan vuonna 2005 yhdessä porukan kanssa. Kuusi vuotta myöhemmin laiva siirtyi Eskolan perheen yritykselle. 

”Teemme muun muassa hinauksia, kuljetuksia ja talvisin toimimme lumenpudotuspaikoilla veden sekoittajana”, Eskola kertoo laivan nykyisestä käytöstä. 

Laivan voi vuokrata käyttöönsä kuka tahansa ja siltä on tehty esimerkiksi uurnanlaskuja ja kalareissuja. 

”Laivalla on kuvattu myös useita mainoksia, kuten televisiossa pyörivä Pivo-mainos”, Eskola kertoo. 

Kyseessä on Pivo-maksusovelluksen mainos, jossa kalastaja kysyy toiselta laivan kannella, että ”maksoit sä mulle jo sen pipon”. Toinen vastaa, että ”just nyt ei pysty maksamaan”. Hänellä roikkuu kummassakin kädessä isot kalat.

Televisiossa keväällä 2019 pyörinyt Pivo Walletin mainos on kuvattu M/S Carmelin kannella. (kuva: Pivo Wallet Oy/Anna Äärelä)

Huviretkelle 250 tonnia painavalla teräslaivalla ei kannata lähteä, sillä laivan Rolls Royce -moottori vie polttoainetta kymmeniä litroja tunnissa. 

”Liikkeellelähtö vaatii noin tunnin valmistelun. Kapteenin lisäksi ajoon tarvitaan ainakin kansimies”, Eskola kertoo. 

Laiva onkin ensisijaisesti työlaiva ja sen ylläpito Eskolalle rakas harrastus. 

”Olen kolmannen polven merimies. Lähdin 16-vuotiaana merille”, Eskola kertoo. 

Hän työskenteli vuosikymmenet eri laivoilla ympäri maailman ja opiskeli lopulta merikapteeniksi asti. Pienen tauon jälkeen hän palasi laivaelämään Carmelin myötä. 

”Joku tänne vetää aina”, Eskola sanoo. 

Paras paikka löytyy ruorin takaa. 

”Aamulla tulen tänne kotoa Kalliosta, keitän kahvit ja istun kapteenintuoliin polttamaan pikkusikarin. Kyllä hermo lepää”, Eskola sanoo. Mukavia kesäpäiviä vietetään myös perheen kanssa kannella grillaillen.

Punainen naapurilaiva Roxanne joutui viikkoa aikaisemmin onnettomuuteen kun Hietalahden telakalla oleva arktinen tankkeri törmäsi koeajollaan laivan kylkeen. 

Roxannen teräksiset kansirakenteet vääntyivät pahasti. Kannen yli on nyt vedetty pressu suojaamaan vahingoittuneita rakenteita. 

”Onneksi laivan puurunko säilyi ehjänä”, sanoo laivan omistaja Arto Teniö

Hän osti Jätkäsaarenlaiturissa jo aikaisemmin olleen Roxannen vuonna 2016. 

”Palasin lapsuuteni maisemiin. Asuin pitkään Malminkadulla ja kävin koulua Lapinlahden kansakoulussa eli nykyisessä Ressun peruskoulussa. Jätkäsaari oli hiilisatama ja kaatopaikka silloin”, Teniö muistelee. 

Myös Teniön merimiesura alkoi nuorena. Hän lähti  14-vuotiaana merille ja seilasi vuosikymmenet maailmalla. Roxannella ei seilaamaan pääse, sillä laiva ei tällä hetkellä ole ajokunnossa. 

”Laiva on huvikäytössä. Sitä voi vuokrata juhlia ja tapahtumia varten. Laivassa on puusauna ja poreamme sekä majoituspaikat kolmellekymmenelle”, Teniö kertoo. 

Laivalla viihtyy myös Teniön perhe, johon kuuluu seitsemän lasta ja 11 lastenlasta.

Jätkäsaarenlaiturissa on seitsemän laivapaikkaa.

Laivojen ylläpito on Eskolalle ja Teniölle elämäntapa, sillä tekemistä niissä riittää aina. 

Tänä kesänä Carmelin kansi ja loput laidoista odottavat vihreää maalia ja Roxanne nostetaan telakalle korjaukseen kolarin vuoksi. 

Sisätiloissa jatkuu remontti. Lisäksi molempien toiveissa on kesäveden tulo laituriin. Eli että laituriin jo vedetyt vesijohtoputket saataisi toimimaan. 

M/S Roxanne joutui loppukeväästä Hietalahden telakalla rakenteilla olevan arktisen tankkerin kolaroimaksi. ”Kannen rakenteet vaurioituivat ja siksi laivassa on nyt pressu päällä”, kertoo omistaja Arto Teniö.

Jätkäsaaren­laiturin laivoissa ei saa asua

Jätkäsaarenlaiturin laivapaikoista vastaa Helsingin kaupungin Liikuntapalvelut.

”Kaikki paikat ovat tällä hetkellä varattu toistaiseksi voimassaolevilla sopimuksilla”, kertoo vesiliikenneasiamies Tapio Rossi

Laituripaikan kriteerinä on, että laivojen pitää olla vesiliikennekelpoisia eikä niissä saa asua. 

”Kuka tahansa voi hakea laivapaikkaa. Varaaminen tapahtuu saman sähköisen palvelun kautta, mistä haetaan muitakin kaupungin venepaikkoja”, Rossi kertoo. 

Jätkäsaarenlaiturin paikan hinta määräytyy laivan pituuden mukaan, sillä laivat ovat kyljestään kiinni laiturissa. 

Paikan hinta on 8,50 euroa per metri kuukaudessa eli kahdenkymmenen metrin laivan kuukausivuokra on 170 euroa. 

Laiturissa on valmiina sähkötolpat, mutta laivojen on itse tehtävä sähkösopimus. 

”Lisäksi jätevesisäiliöt tulee tyhjentää joko ajamalla sellaiseen satamaan, jossa tyhjentäminen onnistuu tai tilaamalla laivalle loka-auto. Satama-altaaseen likavesiä ei saa laskea”, Rossi selvittää. 

Pipsa Sinkko-Westerholm, kuvat ja teksti
toimitus@ruoholahdensanomat.fi