Jätkäsaaren sissiviljelylaatikoissa kasvaa mansikoita ja mangoldia
Välimerenkadun tyhjälle tontille viime kesänä ilmestyneet viljelylaatikot tarjoavat alueen asukkaille mahdollisuuden kasvattaa jätkäsaarelaista ruokaa. ”Haluamme ilahduttaa ohikulkijoita ja elävöittää kaupunkia”, Tiina Mehto-Vaittinen kertoo.
”Maistas tätä minttua, se maistuu ihan purkalle”, Tiina Mehto-Vaittinen kehottaa 7-vuotiaista Lilja Vaittista.
Äiti ja tytär ovat päivittäisellä käynnillään Välimerenkadun laatikkoviljelmällä.
”Meidän laatikon nimi on Kismet. Sama nimi kuin meidän kissalla”, Lilja Vaittinen kertoo.
Äiti Mehto-Vaittisen mukaan viljelemään päätettiin tulla heti, kun he viime kesänä bongasivat paikalta ensimmäiset laatikot.
”Olen vuosia haaveillut palstaviljelystä ja siirtolapuutarhamökistä. Tämä lievittää kaipuuta.”
Mehto-Vaittinen, kuten sadat muut, on ollut pitkään jonossa Lapinlahden palstoille.
”Tänne pääsin viljelemään heti ja vastaanotto oli erittäin ystävällinen. Tuli vahva yhteisöllisyyden tunne.”
Laatikkoviljeytoiminnan taustalla on vuonna 1995 perustetun ympäristöjärjestö Dodo ry:n Berry Guerilla -työryhmä. Sen toiminta-ajatukseen kuuluu hyötykasvien viljely kaupunkitilassa yhteissatoperiaatteella. Tänä kesäkautena Jätkäsaaren koordinaattorina toimii paikallinen asukas Lilli Linkola.
”Viljelemään tullakseen ei tarvitse olla Dodon jäsen. Tämä on kaikille avointa toimintaa”, Linkola kertoo.
Hän oli mukana kesällä 2020 aloittamassa viljelyä Jätkäsaaressa.
”Saimme Kaapelitehtaan katolla olleet lavakaulukset, kun ne olivat lähdössä remontin alta roskikseen. Se toimi alkusysäyksenä.”
Viljelypaikaksi valikoitui ensin läheinen Saukonlaituri.
”Helsingin kaupunki sanoi kuitenkin, ettei paikka ollut hyvä. Siirsimme laatikot nykyiselle paikalleen, joka valikoitui sattumalta.”
Kestävän kehityksen asiantuntijana toimivalle Linkolalle viljeleminen on tärkeää.
”Lajirikkaus hupenee luonnossa ja kaupallisesti viljeltävissä lajikkeissa koko ajan. Viljelemällä harvinaisempia lajikkeita voin vaikuttaa geenivarantojen säilymiseen. Lisäksi tiedän mistä ruoka tulee ja mitä kasvattamiseen on käytetty.”
Paikka Würthin talon viereisellä tontilla on osoittautunut hyväksi. Rokkiparkin huoltorakennuksen ja toisen tiilirakennuksen väliin jäävä tila on aurinkoinen ja tuulelta suojassa. Viljelijät ovat hankkineet lisää laatikoita ja nyt niitä on jo yli 30. Linkolan mukaan paikalle mahtuu vielä muutama laatikko lisää. Omassa laatikossaan hän viljelee muun muassa pinaattia, mangoldia ja lehtifenkolia.
”Kasvatan vihanneksia, joita ei yleensä saa kaupoista kotimaisina. Ja joista saa nopeasti satoa”, Linkola kertoo.
Mehto-Vaittisen laatikossa kasvaa mansikoita, kesäkurpitsaa, yrttejä ja kukkia.
”Sellaisia kasveja, joita on kiva napsia suuhunsa ja mukaansa ohikulkumatkalla. Ja joista on silmäniloa muillekin alueen ihmisille.”
Koska laatikot ja kasvit ovat viljelijöiden omia, kuuluu myös sato heille. Tämä ei ole ollut kaikille selvää.
”Viime kesänä vorojen matkaan lähti ainakin useampi kesäkurpitsa”, Linkola harmittelee.
Yksi laatikoista on yhteinen, josta satoa voi korjata kuka tahansa. Yhteislaatikon tunnistaa kyljessä lukevista teksteistä Community Box ja Shared Box.
Välimerenkadun viljelypaikan tulevaisuus ei ole viljelijöiden tiedossa. Viereen tulee muun muassa Jätkäsaaren terassitalokorttelit, ja siihen liittyen kaupunki suunnittelee liikennejärjestelyjä uusiksi viljelypaikan tienoilla.
”Kaupunki on vuokrannut tontin yhtiölle, joka rakentaa siihen asuintalon. Aikataulusta ei ole tietoa”, Linkola kertoo.
”Olisi mahtavaa, jos jatkossa alueella olisi kasvulaatikoita eri paikoissa. Esimerkiksi Hyväntoivonpuistossa, Würthin tontin laidoilla ja Ruoholahden torilla”, Mehto-Vaittinen ideoi.
Linkolan mukaan kaupunki teoriassa haluaa suosia kaupunkikuvaa elävöittävää toimintaa, mutta ei ole kovin aktiivinen sen edistämisessä.
”Viljelytoiminnalle pitäisi osoittaa paikat jo alueiden suunnitteluvaiheessa. Voisimme maksaa vuokraa kunnollisesta paikasta, johon voisimme saada esimerkiksi veden.”
Nyt vesi kasveille pitää kantaa kotoa. Tai toivoa sateista säätä.
”Keräämme sadevettä astioihin. Kesälomareissuja varten pitää varmaankin suunnitella kastelujärjestelmä”, Mehto-Vaittinen sanoo.
Laatikkoviljelystä kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä Lilli Linkolaan. Hänet tavoittaa sähköpostista timanttililli@gmail.com