Jätkäsaaren skeittipuisto valmistui etuajassa
Skeittipuiston viereen tulee lisää ulkopelikenttiä sekä tekojäärata kaupunkilaisten käyttöön.
”Heitä 360 tosta kaarteesta”, yllyttää järvenpääläinen Daniel Ström, 17, ystäväänsä Roope Hyytiäistä, 17.
Hyytiäinen ei lämpene ehdotukselle vaan suuntaa skuuttinsa eli temppupotkulautansa kohti kurbia eli reunakiveystä. Kaverukset ovat saapuneet Jätkäsaaren skeittipuistoon kaverin autolla.
”Ratikallakin olisi ollut helppo tulla keskustasta, kun on pysäkkikin tuossa vieressä”, Hyytiäinen sanoo.
Sijainti laivaterminaalin vieressä saa kiitosta.
”Sikasiisti”, kuvailee Ström.
Itse puisto on nuorten mielestä ihan hyvä.
”Odotamme innolla puiston lopullista valmistumista”, Ström sanoo ja viittaa vaneriseinään, jonka takana skeittipuisto näyttäisi jatkuvan.
Jätkäsaaren skeittipuisto on 22. Helsingin kaupungin rakennuttama skeittipuisto. Sen piti valmistua aikaisintaan vuonna 2020, mutta se valmistuikin etuajassa elokuun lopulla 2019.
Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan projektinjohtaja Matti Prihan mukaan skeittipaikka on jo kokonaan valmis.
”Vaneriseinän takana skeittipaikka yhdistyy huoltopihaan, jonka laidalle loppuvuodesta valmistuu jalkapallokentälle talvella tulevan tekojääkentän huoltorakennus. Siellä sijaitsee muun muassa pukeutumistilat luistelijoille”, Priha kertoo.
Jätkäsaaren liikuntapuistoon rakennetaan vielä muun muassa toinen jalkapallokenttä ja pienempiä pelikenttiä esimerkiksi koripallolle ja mailapeli padelille.
Liikuntapuiston kokonaiskustannukset ovat Prihan mukaan noin 21 miljoonaa euroa. Alueen esirakentaminen, kuten maanparannustyöt, ovat noin kuusi miljoonaa euroa kokonaissummasta.
Projektin ensimmäisessä vaiheessa jo rakennetut kohteet maksoivat noin kahdeksan miljoonaa euroa. Niihin kuuluu jalkapallokenttä ja sille talveksi tuleva tekojäärata, ympäröivät piha- ja puistoalueet, huoltorakennukset sekä skeittipuisto.
Alueelle rakennetun tilapäisen liikuntahallin kustannukset olivat noin kolme miljoonaa euroa ja toisessa vaiheessa rakennettavan jalkapallokentän, pienkenttien ja niitä ympäröivien puistoalueiden noin neljä miljoona euroa. Epätarkkuutta laskelmiin tuo muun muassa se, toteutuuko jalkapalloseura PPJ:n (Pallo-Pojat Juniorit) suunnitelmat hankkia kuplahalli toiselle jalkapallokentälle.
”Jos kuplahalli toteutuu, nostaa se kentän rakennuskustannuksia”, Priha selventää.
Skeittipuiston suunnittelija on maisema-arkkitehti Janne Saario, joka on itsekin skeittaaja ja suunnitellut useita skeittipuistoja ympäri Euroopan. Suunnittelussa oli mukana myös Suomen Rullalautaliiton asiantuntijat.
”Työssä otettiin huomioon alueen käyttäjien eli skeittaajien mielipiteet”, Anssi Paukkunen Suomen Rullalautaliitosta kertoo.
”Puisto on erilainen kuin muut. Se muistuttaa enemmän kaupungin aukiota kuin perinteistä skeittiparkkia. Siellä on väljyyttä ja tilaa, jota skeittipaikoilta aina toivotaan. Uskon, että parkista tulee yksi Helsingin suosituimmista.”
Itähelsinkiläinen Viivi Kangas, 29, on myös tyytyväinen Jätkäsaaren puistoon.
”Täällä on paljon loivia kaaria ja matalia kurbeja, joissa aloittelijankin on helppo mennä”, Kangas sanoo.
Hän on aloittanut skeittaamisen pari vuotta sitten. Hänen mukaansa skeittipuistojen kävijät ovat kaikenikäisiä ja mukana on myös koko ajan enemmän tyttöjä ja naisia. Suurin osa kävijöistä on hänen mukaansa kuitenkin lapsia.
”Heille joutuu joskus sanomaan, että pitää odottaa omaa vuoroa”, Kangas kertoo.
Hän toivoo myös, että kaikki kävijät veisivät roskat roskikseen. Puistossa ei näy ensimmäistäkään roskista.
”Roskat pitää sitten viedä mukanaan. Jos ne jaksaa tuoda tänne, niin kyllä ne jaksaa viedä poiskin”, Kangas sanoo.
Jätkäsaaressa asuva Paavo Lounavaara, 7, on skuuttaamassa puistossa ystävänsä Einon kanssa. Kaverukset ovat käyneet puistossa jo monta kertaa. Tokaluokkalaiset tietävät miten puistossa pitää käyttäytyä.
”Kyllä me tiedetään säännöt. Omaa vuoroa pitää odottaa”, Lounavaara sanoo.
Hänen mukaansa isot tyypit ovat yleensä kivoja, mutta eivät aina.
”Välillä ne huutaa että ei saa tulla eteen”, Lounavaara kertoo.
Lasse Jääskeläinen, 24, ja Max Stöd, 24, ovat saapuneet Tapulikaupungista.
Miehet ovat skeitanneet jo yli vuosikymmenen, joten kaupungin skeittipuistot ovat tulleet tutuiksi.
”Siilitie on paras. Sateella hyvä paikka on Hämeentiellä sillan alla ja talvisin Kontulan sisäparkki”, Jääskeläinen listaa.
Miesten mielestä Jätkäsaaren parkissa parasta on väljyys.
”Tilaa on mukavasti eikä ole ahdasta”, Jääskeläinen sanoo. ”Tosin erilaisia kaarteita voisi olla enemmänkin.”