Kansainvälisessä koulussa on oppilaita lähes viidestäkymmenestä maasta
Kasperi Erkkilä, Stepan Grigoryev ja Mark kuvaamataidon tunnilla Kansainvälisessä koulussa.
International School of Helsinki eli ISH on pieni yhteisö, jossa kaikki tuntevat toisensa.
Pihalla vilisee oppilaita, jotka tulevat maailman eri kolkista. Tarkemmin sanottuna 49 eri kansallisuudesta. Opettajat tulevat avaamaan ovet ja oppilaat tömistelevät sisälle.
Koulurakennukseen Helsingin Ruoholahdessa pakkautuu 365 lasta yllättävän sujuvasti ja pian koulun piha on tyhjä.
International School of Helsinkiin eli Helsingin kansainväliseen kouluun tulee paljon oppilaita perheistä, jotka matkustavat ulkomailta Suomeen esimerkiksi vanhempien työn perässä.
Suomalaisiakin oppilaita koulussa on. Esimerkiksi kuudesluokkalainen Jonathan on suomalainen. Hän kertoo asuneensa Lontoossa ja Yhdysvalloissa, missä hän myös opiskeli kansainvälisissä kouluissa.
Koulun opetus perustuu IB-opintosuunnitelmaan (International Baccalaureate), jota käytetään kansainvälisissä kouluissa ympäri maailmaa. Monille ulkomailla opiskelleille on kätevää jatkaa samaa opetusohjelmaa Suomessa.
Lukukausimaksut vaihtelevat luokka-asteesta riippuen noin 12 000 eurosta 16 000 euroon. Lisäksi opiskeluun liittyy muita maksuja. Monet oppilaat saavat koulupaikan kansainvälisissä työtehtävissä toimivien vanhempien työn puolesta.
Koulun nettisivuilla mainostetaan oppilaiden päätyvän koulun jälkeen maailman parhaisiin yliopistoihin ja opetuksen tekevän oppilaista maailmankansalaisia, jotka osaavat vastata tulevaisuuden haasteisiin ja toimia yhä monimutkaisemmaksi käyvässä maailmassa.
Miten näitä maailmankansalaisia sitten tehdään?
Jonathan, Rebecca, Esther Seto ja Elsie Ficek ahertavat esseiden parissa humanististen aineiden tunnilla.
Aamun tiedetunnilla yläkoululaiset rakentavat jokainen omaa projektiaan. Yksi oppilas rakentaa siltaa, toinen tekee härveliä, joka toimii niin monimutkaisella tavalla, ettei sitä pysty äkkiseltään ymmärtämään.
Samaan aikaan pienempien oppilaiden englannin tunnilla luetaan satuja, joita lattialla istuvat lapset kuuntelevat hartaana.
Humanististen aineiden tunnilla kuudesluokkalaiset ahertavat läppäreiden ääressä. Tuloillaan on taloustieteen esseitä. Kuulostaa vaativalta aiheelta 12-vuotiaille.
Vaikeaa tai ei, kaverukset Elsie Ficek ja Rebecca kertovat humanististen aineiden olevan heidän lempiaineensa.
Tosin kaikki muutkin aineet tuntuvat olevan heidän suosikkejaan.
“Humanistiset aineet, englanti, ranska, espanja, välillä tieteet”, tytöt luettelevat.
Koulupäivien jälkeen ohjelmassa on vielä erilaisia kerhoja: lentopalloa, jalkapalloa, draamaa ja mediakerhoa.
IB-opintosuunnitelma eroaa suomalaisesta opetusjärjestelmästä muun muassa siinä, että opetuskielenä on englanti. Oppiaineetkin poikkeavat suomalaisten koulujen vastaavista.
Esimerkiksi humanistisessa aineessa on yhdistettynä kaikkea kulttuureihin ja yhteiskuntiin liittyvää, kun taas tiedetunnit sisältävät kemiaa, fysiikkaa ja biologiaa. Lukiossa opiskellaanmuun muassa tietotekniikkaa.
Viimeisenä lukiovuonna kirjoitetaan suomalaista ylioppilastutkintoa vastaava IB-diplomi, jonka avulla voi päästä yliopistoihin ympäri maailmaa.
Opetuksessa painotetaan kokeellista tutkimusta, luovuutta ja yksilöllistä opetusta. Tavoitteena on opettaa ymmärtämään maailmaa ja sen ilmiöitä, sekä löytämään erilaisia, luovia ratkaisuja ongelmiin.
Tärkeää on myös ympäristökasvatus, kestävän kehityksen periaatteiden opettaminen ja monimuotoisuuden arvostaminen.
Opettaja Ellen Heyting toteaa, ettei koulun opetuksen tarkoituksena ole tähdätä menestymiseen tilastoissa, vaan siihen, että jokaista opetetaan yksilönä oppilaan kyvyt ja tarpeet huomioiden. Näin saadaan parempia tuloksia oppilaan kannalta, hän uskoo.
Mikä opiskelussa on parasta Rebeccan ja Elsien mielestä?
“Tietokoneet! Ja tietysti ihmiset, yhteistyö ja vuorovaikutus muiden kanssa”, kaverukset vastaavat.
Hienojen laitteiden ja modernien oppimistilojen lisäksi koulussa panostetaan ilmapiiriin. Reilun 350 oppilaan koulussa kaikki tuntevat kaikki.
Vaikka yhteisön jäsenet tulevat eri puolilta maailmaa ja joskus kielimuuri voi ainakin alkuun vaikeuttaa vuorovaikutusta, monikulttuurisuus yhdistää.
Osa haastatelluista halusi esiintyä
jutussa vain etunimellään.
Toimintaa vuodesta 1963
International School of Helsinki (ISH) perustettiin vuonna 1963. Sen alkuperäinen nimi oli British Preparatory School.
Koulu on toiminut Espoossa, Töölössä ja Kulosaaressa ennen asettumistaan Ruoholahteen Selkämerenkadulle vuonna 1996.
Koulun rehtori on englantilainen Peter Welch.
Oppilaita on tällä hetkellä hieman yli 350 ja opettajia ja muuta henkilökuntaa noin 80.
Opetus perustuu IB-opintosuunnitelmaan, johon kuuluu kolme ohjelmaa: Primary Years Programme päiväkodista viidenteen luokka-asteeseen, Middle Years Programme kuudennesta luokka-asteesta kymmenenteen ja suomalaista lukiota vastaava kahden vuoden Diploma Programme kahdenteentoista luokka-asteeseen asti.
Koulussa on lukukausimaksut, mutta se saa myös avustuksia Yhdysvalloilta ja Suomen valtiolta.
Katriina Kontuniemi
toimitus@ruoholahdensanomat.fi
Aikuisopisto aloittaa kansainvällisellä koululla
Helsingin aikuisopisto aloittaa kurssejaan Kansainvälisellä koululla (ISH) syksyllä 2018. Taustalla on aikuisopiston ja ISH:n kysely koulun oppilaiden vanhemmille. Opisto sai vastauksia yli sata ja niistä päätellen kurssitoiminta iltaisin kiinnostaa ISH:n oppilaiden vanhempia.
”Syksyn ohjelmaan on tulossa eri tasoisia suomen kielen kursseja”, kertoo suunnittelijaopettaja Minna Hämäläinen aikuisopistolta.
Kaikille avoimien kurssien opetuskieli on englanti. Hämäläisen mukaan kursseja on kitaratunneista ja kuvataiteista liikunnallisiin aikuinen–lapsi-akrobatiaan, salsaan ja suomalaisiin lavatansseihin.
Ruoholahden Sanomat
Lue myös kuinka kansainvälisen koulun opettaja päätyi Suomeen opettamaan näköislehdestä.