Koku suku Jätkäsaaressa – Mäkelät, Salmiset ja Tuomiset asuvat muutaman sadan metrin päässä toisistaan
Yhtä suurta perhettä. Ana Alfelor (vas.), Tuomas Mäkelä, Martta Valkola, Juha Salminen, Elina Salminen, Mervi Mäkelä, Riitta Tuominen, Pekka Tuominen ja Martti Mäkelä sekä taaimmaisena Ilkka Mäkelä.
Mäkelät, Salmiset ja Tuomiset muodostavat yhden Jätkäsaaren suurimmista suvuista. Ja lisää tulee. Peräti neljä sukuun kuuluvaa perhettä on matkalla alueelle.
Ensin tulivat Mäkelät. Vuosi oli 2013, jolloin Jätkäsaari oli vielä suurimmaksi osaksi hiekkaa.
Tämä ei Mervi ja Martti Mäkelää hetkauttanut. Heitä kutkutti ajatus siitä, että he voisivat nähdä yhden kantakaupungin osan rakentuvan. Eläkeiän kynnyksellä he olivat alkaneet haaveilla paluusta lapsuudenmaisemiin lähelle Etu-Töölöä. Mäkelät eivät aluksi kuitenkaan uskoneet, että sopiva asunto voisi löytyä aivan keskustan kupeesta.
”Kun siskoni Riitta kertoi meille Jätkäsaaresta, olimme heti kiinnostuneita ja mietimme niitä onnellisia, ketkä sinne pääsevät. Meille muuttamisen mahdollisti lopulta asunto uudesta Hitas-talosta”, Mervi Mäkelä kertoo.
Sittemmin perässä ovat tulleet hänen veljentyttärensä Elina Salminen perheineen, Mäkelöiden vanhempi poika Ilkka Mäkelä perheineen sekä Jätkäsaaren alun perin löytänyt Mervi Mäkelän sisko Riitta Tuominen ja hänen miehensä Pekka Tuominen. Lisäksi neljä perhettä tekevät vasta tuloaan ja lisää yritetään värvätä koko ajan.
”Olen sanonut myös veljellemme, että muuttakaa tänne”, Mervi Mäkelä nauraa.
”Tässä on ollut vähän riitaa siitä, mikä asuinpaikka on paras”, hän jatkaa myhäillen.
Ilkka Mäkelä pohtii, että he voisivat ottaa tulevaisuudessa haltuun kokonaisen kerrostalon Jätkäsaaresta.
”Talon nimeksi tulee Pursu”, huudahtavat Ilkka Mäkelän perheen asuntoon syntymäpäiviä juhlimaan kokoontuneet Mäkelät, Tuomiset ja Salmiset.
Pursu oli suvun ensimmäinen yhteinen kesäpaikka Loppijärven rannalla Etelä-Hämeessä ja sen mukaan on nimetty myös suvun oma WhatsApp-ryhmä ”Pursun Klaani”. Ryhmässä on 15 jäsentä ja viestejä vaihdetaan kymmeniä kertoja viikossa.
Epäselväksi ei jää, että sukulaiset olisivat lähellä toisiaan vain puhtaasta sattumasta.
Martti Mäkelän mukaan yhteen hitsautuminen takana on Mervi-vaimon ja tämän sisarusten välinen tiivis suhde, joka on poikinut läheiset välit myös jälkipolville. Yhdessä on vietetty niin juhannukset kuin joulutkin.
”Se, että olemme nyt kaikki tänne Jätkäsaareen tulleet, johtuu varmasti siitä, että on kiva tukea sitä yhteisoloa”, Mervi Mäkelä sanoo.
Mervi ei kuitenkaan usko, että suvun yhdistäminen näin lähelle toisiaan olisi onnistunut jossain toisaalla. Nyt kaikkien jo Jätkäsaaressa asuvien kodit sijaitsevat vain muutamien satojen metrien päässä toisistaan.
”Viestiä tulee laitettua helpommin, kun on siinä vieressä”, Elina Salminen toteaa.
Sukulaiset näkevätkin läheisyyden etuna sen, että kylään voi kutsua vaikka tunnin varoitusajalla.
”Myös jos lasten kanssa tulee hätä, on helppo auttaa”, Riitta Tuominen jatkaa.
Ilkka Mäkelä kertoo, että juuri suvun läsnäolo hoitoapuineen oli heidän kohdallaan yksi vaikuttava tekijä päätöksessä muuttaa Jätkäsaareen.
”Lisäksi tärkeä kriteeri oli keskustan läheisyys.”
Tästä kaikki ovat samaa mieltä. Siskokset Riitta Tuominen ja Mervi Mäkelä toteavat, että varsinkin eläkeläisenä lähellä keskustaa asuminen on energisoivaa.
Ilman hehkutusta ei jää myöskään Jätkäsaaren yhteisöllisyys.
”Saman taloyhtiön asukkaat järjestävät yhteistä toimintaa, urheilukentälle kokoonnutaan pelaamaan jalkapalloa vauvasta vaariin, talon asukkaat leipovat yhdessä tuumin tarjottavat juhliin ja naapurit menevät porukalla Clarion-hotellin avajaisiin tai intoilevat pelkästään uusien puiden istuttamisesta alueelle”, Jätkäsaaren ehkä suurin suku listaa.
”Yleensä ihmiset näkevät vain Jätkäsaaren keskeneräisyyden, mutta mitä he eivät näe, on se, minkälaista täällä on elää ja minkälaisia ihmisiä täällä on”, toteaa Elina Salmisen mies Juha Salminen.
Pekka Tuomisen mukaan hienointa Jätkäsaaressa on juuri sen kaiken ikäiset ja monista lähtökohdista olevat ihmiset.
Plussaa suvulta saavat myös meren läheisyys, kulttuuri, arkkitehtuuri, autottomuus ja kansainvälisyys.
Onko Jätkäsaaressa sitten mitään huonoa?
”Tuulen takia kesät ovat yleensä hieman viileämpiä, mutta tänä kesänä siitäkään ei voi valittaa”, Ilkka Mäkelä naurahtaa.
”Talojen katot voisivat olla kyllä paremmin hyödynnetty erilaisiin aktiviteetteihin”, toteaa Juha Salminen pienen pohdinnan jälkeen.
Tiiviisti näkevien sukulaisten seuraava tapaamiskerta on jo tiedossa. Loppukesällä kilpaillaillaan vuosittaisissa leikkimielisissä olympialaisissa Päijänteen rannalla Asikkalassa, Mervi Mäkelän ja Riitta Tuomisen veljen mökillä.
”Mutta kyllähän me tässä välilläkin tullaan näkemään”, Mervi Mäkelä sanoo ja nauraa.
Sukulaiset kokoontuivat heinäkuussa Ilkka Mäkelän ja Martta Valkolan luona Juutinraumankadulla. Kyykyssä tai istumassa ovat Pekka Tuominen (vas.), Ana Alfelor, Martta Valkola sylissään Kaarl Mäkelä, Vilma Salminen ja Juha Salminen sylissään Eemeli Salminen. Heidän takanaan seisovat Mervi Mäkelä, (vas.), Martti Mäkelä, Riitta Tuominen, Ilkka Mäkelä, Elina Salminen ja Tuomas Mäkelä.
Sukua kolmessa polvessa
Mervi Mäkelä, 68 ja Martti Mäkelä, 69
Asunto: Malta-talossa (Välimerenkatu 13)
Muutto: Pohjois-Tapiolasta vuonna 2013.
Keitä: Ilkka Mäkelän vanhemmat.
Myös toinen poika puolisoineen muuttamassa Jätkäsaareen.
Elina Salminen, 37 ja Juha Salminen, 40, lapset Vilma, 6 ja Eemeli, 3
Asunto: Marco Polo -talossa (Suezinkatu 8)
Muutto: Töölöstä vuonna 2014.
Keitä: Elina Salminen on Mervi Mäkelän ja Riitta Tuomisen veljen tytär.
Ilkka Mäkelä, 39 ja Martta Valkola, 37, poika Kaarl, 3
Asunto: Försti-talossa (Juutinraumankatu 9)
Muutto: Sveitsistä vuonna 2017.
Keitä: Ilkka Mäkelä on Mervi ja Martti Mäkelän vanhin poika.
Riitta Tuominen, 65 ja Pekka Tuominen, 69
Asunto: Sandis-talossa (Jätkäsaarenkuja 13)
Muutto: Haukilahdesta vuonna 2017
Keitä: Riitta Tuominen on Mervi Mäkelän sisko.
Onko sinunkin sukusi vahvasti edustettuna Ruoholahti-Jätkäsaaressa? Miten siinä niin kävi? Ota yhteyttä toimitukseen:
toimitus@ruoholahdensanomat.fi
Suomessa suvut eivät tiivisty urbaanisti – Ranskassa paikalliset kaupunkiyhteisöt muodostuvat usein suvuista
Suomessa sukujen kasautumista tietyille kaupunkialueille ei ole juurikaan tutkittu. Näin kertoo Helsingin yliopiston kaupunkisosiologian professori Matti Kortteinen.
”Se, että sukulaiset asettuvat asumaan samalle alueelle, on kuitenkin poikkeus eikä sääntö, toisin kun jossain muualla”, Kortteinen sanoo.
”Esimerkiksi Ranskassa perheet ja suvut muodostavat usein paikallisen yhteisön selkärangan ja perustan.”
Ranskassa ilmiön taustalla on Kortteisen mukaan kunnallisen päivähoitojärjestelmän puuttuminen, mikä on ajanut nuoret lapsiperheet mahdollisimman lähelle omia vanhempiaan.
”Kun tällainen jatkuu muutaman vuosisadan, niin kaikki tuntevat toisensa. Sukuihin ja heidän pitkäkestoisiin suhteisiinsa pohjautuva paikallinen yhteisöllisyys on hyvin sitovaa ja voimakasta. Esimerkiksi patongin ostamista joltain toiselta alueelta pidetään moraalittomana”, Kortteinen naurahtaa.
Kortteisen mukaan vastaavanlaista paikallisuutta ei Suomessa ole, sillä julkisten palveluiden myötä ihmiset ovat vapautuneet sukuriippuvuudesta ja pystyneet valitsemaan asuinpaikkansa itse.
”Tätä oikeutta on myös laajalti käytetty.”
”On kuitenkin loistavaa ja suurenmoista, että vielä löytyy sellaisia sukuja, jotka viihtyvät yhdessä, säännöistä poiketen”, Kortteinen nauraa.
Anna-Maija Kakkonen
toimitus@ruoholahdensanomat.fi