Lapinlahden vuokralaisten tulevaisuus vaakalaudalla
Vuosia tyhjillään ollut Lapinlahden sairaala saatiin muutamassa vuodessa täyteen palkittua toimintaa. Kaupungin päätös irtisanoa vuokrasopimukset loksautti leuat auki.
Tavallisena tiistaina Lapinlahden sairaala-alueella käy iloinen vilske. Hävikkiravintola Loopin terassilla syödään lounasta, Romanikulttuurin museoon kiiruhtaa koululaisryhmä ja pihalla pyörii japanilaisia turisteja.
Vanha mielisairaala näyttää siistiltä ja valoisalta, kahvilassa tuoksuu tuore pulla. Aulan seinällä on ilmoituksia talon tapahtumista: luentoja, työryhmiä, joogaa, melomista, musiikkia, teatteria, näyttelyitä, saunomista. Ja mikä parasta, lähes kaikki ilmaiseksi ja avoinna kaikille.
Lisäksi talossa työskentelee satoja kehon ja mielen terapeutteja, taiteilijoita, muusikoita ja muita luovan työn ammattilaisia. Kaikki tämä toiminta on nyt vaakalaudalla.
Lapinlahdessa sairaalatoiminta loppui vuonna 2008. Rakennukset Helsingin yliopistollisen sairaalan kuntayhtymältä oli ostanut Helsingin kaupunki vuonna 1999. Puistoalueet kuuluivat kaupungille jo 1600-luvulta lähtien.
Vuosia tyhjillään olleet rakennukset alkoivat rapistua ja joutuivat ilkivallan kohteeksi.
Vuonna 2013 useita mielenterveysalan toimijoita, kuten Suomen Mielenterveysseura ja 30 vuotta sairaalatoimintaa tukenut Pro Lapinlahti ry tekivät aloitteen hyvinvointitoiminnan käynnistämiseksi alueella. Myöhemmin neuvotteluihin mukaan tuli myös Osuuskunta Lapinlahden Tilajakamo, jonka toimintamallina oli vuokrata työtiloja taiteilijoille.
Runsaat puolet tiloista sai hallinnoitavakseen Lähde Oy taustaorganisaationaan Suomen Mielenterveysseura. Sen toiminnan sisällöistä vastaamaan ryhtyi Pro Lapinlahti ry toimintanimellä Lapinlahden Lähde. Puolet vuokratiloista sai Osuuskunta Lapinlahden Tilajakamo.
”Nykyiset vuokralaiset käytännössä pelastivat rakennukset ja alkoivat huolehtia käyttökustannuksista”, kertoo Tilajakamon hallituksen puheenjohtaja Teemu Lehto.
Muutaman vuoden kuluessa toiminta saatiin hyvin käyntiin ja kaikki tilat vuokrattua.
”Tällä hetkellä tilojen käyttöaste on lähes sata prosenttia. Tilat ovat erittäin suosittuja ja niihin on pitkä jono”, Pro Lapinlahti ry:n hallituksen puheenjohtaja Katja Liuksiala kertoo.
Lapinlahden Lähteen toimintaan kuuluu tilojen vuokraamisen lisäksi kahvila, käsityöpuoti, kirpputori, sauna, kaksi museota, näyttelytiloja sekä keväällä aukeava kaupunkiluontokeskus.
Yhdistys hallinnoi useita Opetushallituksen ja STEA:n tukemia hankkeita, jotka tällä hetkellä työllistävät yli kymmenen henkilöä.
Lisäksi talossa työskentelee palkkatuettuja, harjoittelijoita ja vapaaehtoisia. Vuosittain avoimia tapahtumia on järjestetty satoja ja kävijöitä ollut kymmeniätuhansia.
Siksi kaupungin päätös irtisanoa vuokrasopimukset lokakuussa 2018 puolen vuoden irtisanomisajalla yllätti toimijat.
”Leuat loksahtivat auki”, Liuksiala kuvailee reaktiotaan.
Lisäksi kaupunki ilmoitti nostavansa vuokria vähintään 150 prosentilla.
Uutinen sai ihmiset liikkeelle. Apulaispormestari Anni Sinnemäelle luovutettiin 30000 nimen adressi toiminnan säilyttämisestä nykyisen kaltaisena ja sairaalan ympärille muodostettiin tempauksessa ihmismuuri.
Neuvottelut saatiin uudelleen käyntiin ja äskettäin, maaliskuussa 2019, kaupunki ilmoitti, että nykyisten päävuokralaisten toiminta saisi jatkua toistaiseksi.
Vuokria nostettiin kuitenkin 50 prosentilla. Kaupunki myöntyi myös avaamaan julistamansa ideakilpailun ehdotuksille talon vuokraamiseen liittyen aikaisemman myyntipäätöksen lisäksi.
Vuokralaisia pelottaa tuleva.
”Pahinta mitä voisi tapahtua on, että paikalle tulisi hotelli, kylpylä tai muuta kallista ja yleisöltä suljettua toimintaa”, Katja Liuksiala sanoo.
Teemu Lehdon mielestä suunnitelmat lisärakentamisesta puistoalueelle kuulostavat huonoilta.
”Alun perin puisto ulottui Kaapelitehtaalle ja Ruoholahden kanavalle asti. Puistoa ei pitäisi enää pienentää, päinvastoin”, Lehto sanoo.
Yksi esiinnousseista ehdotuksista yhdistäisi viereisen Marian entisen sairaalatilan elinvoimaisen startup-toiminnan jatkumaan Lapinlahteen.
Venetsia-talossa majaileva vuokralainen, verkkopalvelujen keskustelualustoja tekevä ja Heimo-keskustelufoorumia ylläpitävä yrittäjä Jarno Alastalo ei näe kaupallista toimintaa huonona asiana, päinvastoin.
”Alueella on mahdollisuus kehittyä uudeksi kaupunkiaktivistien innovaatiokeitaaksi”, Alastalo sanoo.
Hänen mielestä alueelle mahtuu hyvin erilaisia toimijoita. ”Kaupungin toivoisi osaavan laskea oikein toiminnan kustannukset suhteessa tehtyihin säästöihin. Yksi työelämään mukaan saatu nuori säästää yhteiskunnalle noin 70 000 euroa”, hän sanoo.
Toinen talon vuokralainen, Inartes Instituutin taideterapeutti Kirsi Lybeck painottaa, että talon toiminta ja sitä ympäröivä puisto on tärkeä toimijoiden ja käyttäjien lisäksi myös lähialueiden asukkaille.
”Paikka on ainutlaatuinen jopa maailmanlaajuisesti. Olisi todella sääli, jos sen ostaisi joku pääomasijoittaja”, Lybeck sanoo.
Ideakilpailun ensimmäinen vaihe päättyy toukokuussa 2019. Jatkoon valitaan kolme ehdotusta, joista kaupunginvaltuusto valitsee voittajan vuonna 2020.
Lapinlahden Lähde ja Tilajakamo ovat osallistuneet kilpailuun yhteisellä idealla.
”Paikka on jo tällaisenaan toimiva ja vetovoimainen. Toivottavasti sen historiaa ja ydintä ei hukata”, Katja Liuksiala sanoo.
HIERONNASSA JA KAHVILLA
Herttoniemeläinen Ari Hautakangas on vakiokävijä Lapinlahden alueella.
”Kävin Lapinlahdessa osteopaatilla ja hieronnassa, olen käynyt jo monta vuotta. Aloin käydä täällä hoitajien muutettua tänne.”
”Tänään, kuten lähes joka kerta join kahvilassa hyvät kahvit. Muuhun toimintaan en ole juuri tutustunut, sillä asun aika kaukana. Eläkeläisellä on aina kiire johonkin. Olen seurannut talon vaiheita ja olen tyytyväinen, ettei minun tarvitse olla päättämässä talon kohtalosta. Paikka on hieno ja uskon, että se kiinnostaa monia tahoja.”
”Toivottavasti tänne ei tule mitään hotellia, niitähän on jo joka paikassa. Miksi muuttaa toimintaa jos se on jo hyvää ja tärkeää monille?”
Pipsa Sinkko-Westerholm
toimitus@ruoholahdensanomat.fi
———-
Sinnemäki: Vuokraamisen väliaikaisuus oli tiedossa alusta asti
Lapinlahden alueen kohtalosta päättää pitkälti Helsingin kaupunkiympäristölautakunta. Sen puheenjohtaja, apulaispormestari Anni Sinnemäki pitää kaupungin toimintaa hyvän hengen mukaisena.
”Jo alun perin oli tiedossa, että Lapinlahden tilojen vuokraaminen on väliaikaista ja että käytölle järjestetään ideakilpailu. Vuokrataso asettui siksi yleistä kaupungin tilojen vuokratasoa alemmaksi. Uusissa neuvotteluissa tiloille sovittiin yhteneväinen vuokrataso”, Sinnemäki kommentoi.
Sinnemäki painottaa, että missään vaiheessa nykyisistä, hyvistä vuokralaisista ei ollut tarkoitusta päästä eroon.
”Kilpailun myötä rakennukset voidaan joko myydä tai vuokrata. Kaupunki haluaa löytää alueelle toimijan, joka pystyy ottamaan vastuun arvokkaiden rakennusten korjaamisesta ja tuomaan kaupunkilaisille tärkeälle alueelle monipuolista ja merkittävältä osalta kaikille avointa toimintaa.”
Sinnemäen mukaan uusi toiminta voi olla liiketoimintaa ja sisältää asumiseen tarkoitettuja tiloja, mutta vain hyvin rajoitetusti. Puistoalueet jatkossakin säilyvät kaupungin omistuksessa.
Sinnemäen mukaan kaupungin tavoitteena ei ole vain voiton maksimointi.
”Kilpailun kriteerit ovat pääosin kaikkea muuta kuin kauppahinta. Jos olisi, kilpailukin olisi laadittu toisin.”