Merentutkimus Arandan koti on ollut Ruoholahdessa ja Jätkäsaaressa vuosikymmeniä
Merentutkimusalus Aranda valmistui Hietalahden telakalla 32 vuotta sitten. Arandan laituripaikka oli ensin pitkään Jätkäsaarenlaiturissa, mutta Clarion-hotellin valmistuttua paikka vaihtui Tammasaarenlaituriin Kaapelitehtaan viereen.
Talvinen lumimyrsky merellä ei Arandan matkanjohtajaa Juha ”Roope” Flinkmania pelota. Suomen ympäristökeskus Syken kehittämispäälliköllä on takanaan kymmeniä tutkimusmatkoja yli 30 vuoden ajalta.
”Aranda on arktinen, jäävahvistettu tutkimusalus ja erittäin turvallinen. Matkoilla ei ole koskaan tarvinnut pelätä”, Flinkman sanoo.
Keväällä muun muassa kierretään Itämeren pohjoisosat.
”Talviseurantamatka on tärkeä, sillä talvella pystytään selvittämään veden ylijäämäfosforin määrä. Se vaikuttaa merkittävästi seuraavan kesän levätilanteeseen”, Flinkman selittää.
Vuonna 1989 valmistunut Aranda on kolmas samanniminen tutkimusalus ja neljäs varsinainen merentutkimusalus Suomessa. Aranda soveltuu monitieteelliseen, ympärivuotiseen merentutkimukseen. Tutkimuksia tehdään kaikilla Suomen merialueilla.
”Itämeren tilan seuranta on kansallinen ja EU-tasoinen velvoite”, Flinkman kertoo.
Aranda on vesillä keskimäärin 120–150 päivää vuodessa. Seurantamatkoja tehdään vuodessa neljä. Lisäksi eri toimijat vuokraavat alusta, kuten Ilmatieteen laitos ja Luonnonvarakeskus, joka tekee Arandalla kalakantojen selvitysmatkoja.
Lisäksi Arandalla kerätään säännöllisesti Säteilyturvakeskukselle näytteitä Itämeren yleisen radioaktiivisuustilan selvittämiseksi. Yhteistyötä tehdään myös kansainvälisten tutkimushankkeiden kanssa. Viimeisimmällä tutkimusretkellä syyskuun lopulla kartoitettiin Itämeren hylkyjä ja niiden uhkaa ympäristölle.
”Hylkyjä on todella paljon. Sotien aikaiset laivat sisältävät öljyä ja vanhetessaan ne ovat alkaneet vuotaa”, Flinkman kertoo.
Kartoituksen perusteella Syke on laatimassa toimintamallin öljyjen tyhjentämiseksi hylyistä. Hanke on osa Ympäristöministeriön vesiensuojelun tehostamisohjelmaa 2019–2023, jonka tavoitteena on parantaa Itämeren tilaa monin eri tavoin.
Vuosina 2018–2019 Arandalla toteutettiin mittava peruskorjaus, jossa laiva modernisoitiin täysin.
”Peruskorjauksessa tehtiin radikaaleja uudistuksia ja alusta muun muassa pidennettiin keskeltä viisi metriä. Vaikea korjaus onnistui täysin”, Flinkman kertoo.
Nykyisin Aranda on varustettu huipputeknologialla. Laivasta löytyy erilaisia kaikuluotaimia, näytteidenkeruujärjestelmiä sekä oma sääasema. Näytteitä voidaan analysoida jo matkan aikana, sillä aluksella on monta laboratoriotilaa ja tietojenkäsittelyjärjestelmä.
”Aluksella tutkitaan muun muassa veden ravinnekuormaa, ilmakehän ja veden vuorovaikutusta ja veden liikkeitä. Näin tiedetään mitä eri vesikerroksissa tapahtuu ja voidaan seurata esimerkiksi meren rehevöitymistä”, Flinkman kertoo.
Arandalle mahtuu majoittumaan 27 tutkijaa ja 13 miehistön jäsentä. Miehistö koostuu ammattimerimiehistä, mutta heidät on koulutettu myös tutkimuslaitteiden avustavaan käyttöön. Flinkman kertoo, että retkille otetaan mukaan aina niin monta tutkimusprojektia kuin suinkin mahdollista, jotta toiminta olisi mahdollisimman kustannustehokasta.
”Paitsi nyt korona-aikana tutkijoita saa laivalla olla vain 13. Jokaisessa hytissä saa olla vain yksi henkilö.”
Peruskorjauksen jälkeen vuonna 2019 Arandan laituripaikka eli kaija joutui lähtemään Jätkäsaarenlaiturista. Vuosikymmeniä palvellut paikka muuttui Clarion-hotellin myötä huonoksi.
”Alusta ympäröivät, kansainvälisten turvamääräysten mukaiset aidat olivat hankalat ja esimerkiksi polttoainerekka ei voinut ajaa paikalle”, Flinkman selittää.
Uusi kaija Tammasaarenlaiturissa Kaapelitehtaan vieressä on Arandalle toimiva.
Aranda on toiminut suomalaisen erikoislaivarakennuksen näyteikkunana maailmalle aina. Hyvin toimivasta aluksesta on otettu mallia ympäri maailman. Yhdestä Arandalle kehitetystä laitteesta on tullut käsite.
”CTD-näytelaitteen laskuovi kantaa maailmalla nimeä Aranda door tai Baltic door”, Flinkman kertoo.
CTD eli lämpötila-suolaisuusluotain on meritieteen tärkein mittalaite ja sillä mitataan meriveden sähkönjohtavuutta (conductivity), lämpötilaa (temperature), syvyyttä (depth) sekä suolapitoisuutta ja painetta.
Flinkman selittää laskuoven toimintaa:
”Aranda door on saranoitu yläreunastaan ja aukeaa alhaalta ylös, sojottaen lopulta laivan kyljestä 90 asteen kulmassa ulospäin. Ovi lukittuu yläasentoon ja oven sisäpintaan kiinnitetyt kiskot muodostavat jatkon laivan katossa oleville kiskoille, joita pitkin CTD-luotain liikkuu ulos aluksen ulkopuolelle. Sieltä luotain lasketaan mereen, jossa se suorittaa mittauksia matkallaan alas lähelle pohjaa sekä tullessaan ylös pintaan. Sen jälkeen luotain nostetaan merestä ylös kiinni telineeseen, vedetään takaisin laivan sisään ja ovi suljetaan.”
Arandaan kehitetty ovi oli ensimmäinen laatuaan koko maailmassa. Sen avulla mittalaitteen valmistelu ja näytteenotto voidaan tehdä suojassa sisätilassa.
”Systeemi on kehitetty nimenomaan polaaritutkimusaluksiin ja sillä on suuri merkitys talvella tai muuten huonoissa sääoloissa. Muissa aluksissa toiminta tapahtuu usein edelleenkin avoimelta kannelta ”, Flinkman kertoo.
Itämeren lisäksi Aranda on seilannut myös maailman merillä. Aluksella voidaan kulkea polaarijäiden eli napa-alueiden jäiden reuna-alueilla. 1990-luvulla Aranda teki kaksi matkaa Etelämantereelle. Matkat kestivät kuukausia.
”Itse en ollut matkoilla mukana. Oma pisin reissuni on suuntautunut Jäämerelle”, Flinkman kertoo.
Meribiologian tohtorilla ja kolmannen polven merimiehellä meripäiviä kertyy vuosittain kymmeniä. Matkoilla on tullut koettua kaikenlaista.
”Talvimatkat ovat joskus jänniä, sillä kovalla pakkasella laivaan saattaa kertyä jäätä. Kerran jäätä oli noin 30–40 tonnia. Sitä poistettiin matkan jälkeen höyrypesureilla monta päivää.”
Muistiin on jäänyt myös elokuinen matka Perämerellä.
”Oli täysin tyyni ja lämmin yö. Makasin selälläni lämpimällä helikopterikannella ja katselin taivaalla leimuavia revontulia. Se oli mielettömän hienoa.”
Itämeri voi paremmin kuin aikoihin – Arandalla tärkeä rooli
Itämeri voi Suomen ympäristökeskus Syken kehittämispäällikön Juha ”Roope” Flinkmanin mukaan tällä hetkellä hieman paremmin kuin vuosiin.
”Itäisellä Suomenlahdella tilanne on parantunut jopa dramaattisesti. Se on Itämeren suurimman kaupungin eli Pietarin vedenpuhdistamon ansiota. Saaristomerellä veden laatua heikentää suuri hajakuormitus.”
Hajakuormitus on ravinnekuormitusta, joka tulee useista lähteistä: asutuksesta, metsätaloudesta ja maataloudesta, joista jälkimmäinen on suurin ravinneaineiden lähde. Hajakuormitus aiheuttaa meren rehevöitymistä.
”Onneksi EU:n myötä ympäristölainsäädäntö on parantunut ja ymmärrys asioista kasvanut. Ravinteita, kuten lannoitteita huuhtoutuu mereen nykyisin entistä vähemmän”, Flinkman sanoo.
Suurempi ongelma on merenpohjaan aikojen saatossa kerääntyneet ravinteet, kuten fosfori. Se aiheuttaa sinileväkukintoja. Flinkman selittää kuviota:
”Ilmastonmuutoksen myötä, tai jostain muusta syystä, Itämereen tulee entistä harvemmin suolavesipulsseja eli pintaveden voimakasta sisäänvirtausta Pohjanmerestä. Siitä johtuen Itämeren suolaisempi pohjavesikerros ei sekoitu pintaveden kanssa. Pohjassa tapahtuu ravinteiden hajoamista, joka kuluttaa sieltä kaiken hapen. Hapettomissa oloissa fosfaattifosfori vapautuu sedimenteistä eli pohjamudasta veteen. Pintakerroksiin päästyään se aiheuttaa sinileväkukintoja.”
Arandalla on Flinkmanin mukaan tärkeä rooli Itämeren tilanteen selvittämisessä ja parantamisessa.
”Aranda on kokoisekseen hämmästyttävän kyvykäs. Aluksella päästään merelle kaikkina vuodenaikoina ja käsiksi veden syviin kerroksiin, joiden tapahtumat ovat oleellisia Itämeren toiminnalle.”
Arandan ansiosta tutkijoilla on kattava seuranta-aineisto koko Itämeren alueelta usean kymmenen vuoden ajalta.
”Aineiston avulla pystytään arvioimaan mitä Itämeressä tapahtuu nyt ja tulevaisuudessa.”
Pipsa Sinkko-Westerholm, teksti ja kuvat
MTA Aranda
- Merentutkimusalus Aranda on rakennettu vuonna 1989.
- Rakennusmateriaali: Teräs
- Rakentajatelakka: Wärtsilä Helsingin telakka
- Peruskorjaus: 2018, Rauma Marine Constructions Oy
- Omistaja: Suomen ympäristökeskus (Syke)
- Laivan varustaja: VG-Shipping
- Kotisatama: Helsinki, Ruoholahti
- Pituus: 66,3m
- Leveys: 13,8m
- Kuivapaino: 1499,4 tonnia
- Bruttovetoisuus 1 969 tonnia
- Maksiminopeus: 13,5 solmua
- Koneisto: Dieselsähköinen
- Koneteho: 3000 kW
- Lisäksi laivalla on helikopterikansi, sauna, kuntosali ja pesula.
Arandan tutkimuslaitteita
- Satelliittipoiju
- Aaltopoiju
- Pohjaeläinnoudin
- Vesinoudinsarja
- Kaikuluotaimet
- Akustinen Doppler virtaus-mittari (ADCP)
- Lämpötila- ja suolaisuusluotain (CTD)
- Rosette-vedennoudin
- Sedimenttinoudin
- Metalli- ja öljynoudin
- Planktonhaavi
- Sedimenttisuppilo
- Virtausmittari
- Utow Sääasema
- DGPS-paikanmääritys- ja tietoliikenne