Portaita pitkin kylmään veteen joka viikko
Jätkäsaaressa ja Ruoholahdessa on monia paikkoja, joista pääsee portaita pitkin mereen. Silti virallisia uimarantoja tai merkittyjä uimapaikkoja ei ole alueella. Kylmäpäisimmät uimarit käyvät meressä läpi vuoden. Säässä kuin säässä.
Kylmää on. Seison kahdeksanasteisessa merivedessä kainaloita myöten ja yritän saada hyviä kuvia uimareista juttua varten.
Tänään on kova tuuli ja vedessä vaahtopäitä. Mieleen nousee kysymys: miksi ihmiset tekevät tätä?
Pariskunta Henrietta Ikonen ja Teemu Järvinen sekä Mikko Ojanen ovat saapuneet uimaan Saukonpaaden aallonmurtajalle eri puolilta Jätkäsaarta.
Vaatteiden alla on uima-asu, kassissa pyyhe ja sukeltajien neopreenisukat.
”Muuta ei tarvita”, Teemu Järvinen sanoo.
Hän on aloittanut kylmävesiuimisen ilman saunaa tai kuten Henrietta Ikonen sanoo, raakauimisen, viime vuonna.
”Oli mahtavaa löytää uusi harrastus aikuisiällä. Olen tästä tosi innoissani”, Järvinen sanoo.
Ikonen aloitti kylmävesiuinnin vuonna 2017. Kylmään veteen hänet opetti oma tytär.
”Hän paineli pienestä pitäen uimahalleissa kylmävesialtaaseen. Minä menin perässä.”
Ojanen löysi harrastuksen kymmenisen vuotta sitten asuessaan Jyväskylässä järven rannalla.
”Leukemiasta parantumassa oleva ystäväni halusi hoitaa kipujaan kylmässä vedessä. Päätimme uida läpi talven avannossa. Se oli hurjaa.”
Tätä nykyä kaikki kolme ovat omien sanojensa mukaan koukussa kylmävesiuintiin.
”Heti jos tauko venyy, niin tulee hirveä himo veteen”, Ikonen sanoo.
Kaikki kolme käyvät meressä vuoden läpi säässä kuin säässä. Edes kova tuuli tai räntäsade ei heitä pysäytä. Ikonen käy meressä muutaman kerran viikossa, Järvinen vähän harvemmin, mutta säännöllisesti. Ojanen käy meressä lähes päivittäin.
”Käyn niin usein kun siltä tuntuu. En halua, että homma menee suorittamiseksi. Me emme kilpaile tässä lajissa.”
Ojanen on Eiranrannan kylmävesiuimarit-Facebook-ryhmän perustajajäsen ja ylläpitäjä. Vuonna 2016 perustetussa ryhmässä on tällä hetkellä yli 300 jäsentä eri puolilta Helsinkiä.
”Tänä keväänä uusia jäseniä on liittynyt paljon. Mukaan on tullut varsinkin nuoria ja ensikertalaisia”, Ojanen kertoo.
”Someryhmässä jaetaan kuvia ja fiiliksiä. Ja tsempataan toisiamme”, kertoo Ikonen.
Ryhmäläisten kanssa myös sovitaan uintitreffejä. Ryhmän tuki ja kannustus auttavat silloin, kun uimaan lähteminen tuntuu vaikealta. ”Aina ei tee mieli mennä veteen. Varsinkin jos tuulee kovaa tai sää on muuten huono”, Ikonen sanoo.
Aallonmurtajalle saapuu kylmävesiuimarit-ryhmään kuuluva ruoholahtelainen Heli Räty. Hän tunnustautuu oikeaksi himouimariksi.
”Kesäkaudella peräkkäisiä uintipäiviä kertyy yli sata ja talvellakin uin aina tilaisuuden tullen. Hulluuden puolelle tämä taitaa jo mennä.”
Läheisestä talosta aallonmurtajalle kylpytakissa ja uimapuvussa on saapunut myös Eeva Keinonen. Hänkin käy uimassa usein, joskus jopa etätyöpäivän aikana.
”Uiminen piristää paremmin kuin päiväunet.”
Kaikki uimarit ovat yhtä mieltä siitä, miksi veteen mennään.
”Kylmä vesi auttaa vaivaan kuin vaivaan ja uimisen jälkeen on sankariolo”, kuvailee Ikonen.
”Olo on mahtava jälkeenpäin. Siksi tätä tehdään”, sanoo Keinonen.
Teemu Järvinen hehkuttaa uimisen parantavan myös vastustuskykyä. Ojasen mukaan kylmävesiuintia harrastetaan monista eri syistä.
Myös Facebook-ryhmään kuuluu kaikenlaisia ja -ikäisiä ihmisiä.
”Seniorit hakevat kylmästä vedestä apua kipuihin, urheilijat palautumiseen. Eräs tuttavani kuvaili vaikutusten olevan samankaltaisia kuin joogaamisen jälkeen. Kaikilla on oma syynsä harrastaa tätä”, Ojanen sanoo.
Kylmä vesi tekee hyvää myös mielelle.
”Vedessä ei ajattele mitään. Se rauhoittaa”, Ojanen sanoo.
Hänen mukaansa veteen meneminen on itsensä voittamista.
”Se auttaa huonoon tuuleen. Uiminen on lääkettä mielelle.”
Ikonen kuvailee tunnetta meditatiiviseksi.
”Vedessä olen zen-tilassa. Se on ainoa paikka, jossa olen rauhallinen.”
Vaikka kylmävesiuinnilla on tutkitusti monia terveysvaikutuksia, se ei sovi kaikille. Ojanen ei suosittelisi laija sydänsairaille.
Ikonen lisää, että päätä ei kannata veden alle laittaa ainakaan silloin, kun vesi on kylmimmillään. ”Henki voi salpautua ja voi alkaa huimata”, Ikonen selittää.
Aloittajille he suosittelevat uimakauden jatkamista kesästä syksylle. Toinen hyvä ajankohta aloittamiselle on kevät. Uimaan kannattaa mennä ilman saunaa.
”Se on keholle paljon lempeämpi tapa”, Ikonen sanoo.
Paras paikka uimiseen Jätkäsaaressa on ryhmän mielestä aallonmurtajan portaat Saukonpaadessa.
Kaidetta pitkin on hyvä laskeutua veteen, vaikka portaat ovatkin alhaalta jyrkät ja heti alla on iso kivi. Lyön polveni karheaan rapun reunaan ja saan verta vuotavan haavan.
Portaiden alla on vettä metrin verran, mutta jo parin askeleen päästä ranta syvenee kuuteen-seitsemään metriin. Paikka ei todellakaan sovi uimataidottomille.
Ikonen ja Järvinen auttoivat viime kesänä vedestä hätään joutuneen uimataidottoman, noin 12-vuotiaan lapsen.
”Äkkisyvästä pitäisi olla varoitus, vaikka uimakieltokyltti onkin”, Ikonen sanoo.
Vastapäätä sijaitsevilta pienemmiltä portailta aurinkotuolien luota ryhmäläiset käyvät uimassa vain kovalla tuulella.
”Siellä on heti syvää”, Keinonen tietää.
”Loppukesästä paikalla kasvaa myös pitkiä leviä, jotka ulottuvat pintaan asti”, Räty kertoo.
Räty ui kesäisin pidempiäkin matkoja.
”Olen uinut Saukonpaaden päädyn leveiltä portailta aallonmurtajalle ja toiseen suuntaan. Sekä edestakaisin”, Räty kertoo.
Hän ei ole tuntenut reitillä meressä virtauksia, joista kieltokyltissä varoitetaan.
Ensimmäisenä vedestä nousee Keinonen. ”Taisin tehdä ennätykseni. Yleensä viivyn vain parikymmentä sekuntia”, hän sanoo.
Muut uimarit jatkavat totuttuun tapaansa muutaman minuutin tai viisi minuuttia. Näin kovalla tuulella he eivät ui matkaa vaan pysyttelevät vedessä.
Minulta kylmän tunne on hävinnyt, mutta iskee ylös noustessa. Tuuli on jääkylmä. Vaatteet meinaavat lentää tuulessa käsistä.
”Olisipa paikalla edes sermi tuulta vastaan”, Ikonen sanoo.
”Tuulisena päivänä tämä käy urheilusta”, nauraa Ojanen.
Pyöräilen kotiin märkä uimapuku vaatteiden alla. Pottuvarpaisiin palaa tunto vasta kuumassa suihkussa.
”Portaat eivät merkitse uimapaikkaa”
Jätkäsaari–Ruoholahti-alueella ei ole virallista uimarantaa tällä hetkellä, kertoo Helsingin kaupungin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan tiimiesihenkilö Jukka Lundgren.
Hänen mukaansa kaupungin ylläpitämillä uimarannoilla on palveluja, kuten vessat, pukeutumistilat, pelastusrengas ja ilmoitustaulu. Rantojen pohja on tutkittu ja vedestä tehdään säännöllisesti tutkimukset.
Aluesuunnittelija Paula Hurme kaupunkiympäristön toimialalta kertoo, että myöskään merkittyä uimapaikkaa ei ole.
Hurme ja Lundgren eivät suosittele uimista Jätkäsaaressa tai Ruoholahdessa, vaikka se olisikin mahdollista.
”Kyse on turvallisuudesta. Emme takaa, mitä rantojen vedessä on. Pohjassa saattaa olla isoja tai teräviä kiviä, polkupyöriä tai vaikka ostoskärryjä, joihin voi loukata itsensä. Vesi voi myös olla likaista”, Lundgren luettelee.
”Alueella saattaa olla lisäksi laiva- ja veneliikenteestä johtuen vaarallisia virtauksia. Veneilijöiden voi myös olla vaikea havaita uimaria”, Hurme jatkaa.
Uiminen alueella tapahtuukin heidän mukaansa omalla vastuulla.
”On oltava täysin varma uintitaidoistaan. Paikka kannattaa myös testata ensin”, Lundgren sanoo.
Viranhaltijat eivät usko, että poliisi puuttuisi asiaan kuitenkaan kovin helposti.
”Kaupungin järjestyssäännöt ovat nykyisin korvattu järjestyslailla, joka ei kiellä uimista”, Hurme sanoo.
”Portaat eivät merkitse uimapaikkaa. Tarkoituksena on mahdollistaa veden äärelle pääseminen, esimerkiksi jalkojen vilvoittelua varten. Tällaisiakin paikkoja on toivottu.”
Hurmeen mukaan pelastusrenkaita ja -portaita on oltava jyrkillä rannoilla ja rantamuureissa turvallisuussyistä säännöllisin välein.
”Niiden tarkoitus on saada veden varaan joutunut pois vedestä.”
Hurme ja Lundgren neuvovat käyttämään uimiseen kaupungin virallisia uimarantoja. Niitä löytyy Helsingistä tällä hetkellä 26.
”Paikkoja tulee koko ajan lisää. Lähitulevaisuudessa valmistuu muun muassa Stansvikin uimaranta Kruunuvuoren rantaan. Siitä tulee niin hieno, että kannattaa tulla kauempaakin”, Lundgren lupaa.
Jätkäsaari-Ruoholahti-alueen lähin uimaranta sijaitsee Hietarannassa.
”Suosittelen uimista siellä. Matka ei ole pitkä ja Ruoholahdesta sinne pääsee kaunista ulkoilureittiä pitkin.”
Helsingissä on myös 13 talviuintipaikkaa. Yksinkertaisimmillaan ne sisältävät lämpimän pukusuojan, avannon ja avantoon johtavat portaat. Niiden toiminnasta vastaavat talviuintiseurat.
Tietoa kaupungin ylläpitämistä uimarannoista ja merkityistä uimapaikoista sekä talviuintipaikoista löytyy kaupungin nettisivuilta:
hel.fi/helsinki/fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/liikunta/ulkoliikuntapaikat/maauimalat-ja-uimarannat
Jätkäsaari saa uimarannan lähelle Länsiterminaalia, mutta ei ihan heti
Jätkäsaareen on tulossa yleinen uimaranta Ahdinaltaan alueelle.
Heti se ei tule. Alueen kaavoituksesta vastaava arkkitehti Teo Tammivuori kaupunkiympäristön toimialalta kertoo, että Ahdinaltaan alueelle lähellä Länsisataman T2-terminaalia on merkitty uimapaikka jo kaavoitusta ohjaavassa osayleiskaavassa.
Royal Areena Oy on varannut alueelta tontin, johon se suunnittelee rakentavansa 24-kerroksisen hotellin ja tapahtumakeskuksen.
Suunnitelmaan kuuluu myös Allas Seapool -tyylinen, kelluva meriuimala sekä yleisenä uimarantana toimiva hiekkaranta.
”Uimaranta on näillä näkymin kaupungin oma hanke. Kelluva kylpylä ja Royal-Areena ovat omia, yksityisiä hankkeitaan”, Tammivuori kertoo.
Tammivuoren mukaan hankkeet kaavoitetaan yhdessä, jotta alueen suunnittelussa ja rakentamisessa päästäisiin eteenpäin.
Hiekkarannan tekeminen Ahdinaltaaseen on kuitenkin mahdollista ja hyvin perusteltua.
”Ahdinaltaaseen on tehty esirakentamisen yhteydessä laajoja madallustäyttöjä, joten hiekkarannan teko onnistuu. Loivasti nouseva ranta on myös tehokas keino hillitä altaan vaikeaa aaltoilutilannetta, jolla on vaikutusta kelluvan kylpylän rakenteisiin ja ankkurointiin. Siksi hankkeet tukevat toisiaan.”
Suunnitelman kaavaluonnos on menossa kaupunkiympäristölautakunnan käsittelyyn syksyllä. Hankkeiden valmistumisajankohta ei ole tiedossa.