Presidentti lomailee omallakin mökillä Kultarannan lisäksi

Ruoholahden ala-asteen koulun nelosluokkalaiset haastattelivat Sauli Niinistöä Mäntyniemessä. Kuvassa Iris Vuohelainen (vas.), Pietari Miettinen, Eeli Piipponen ja Juho Vuorenmaa. (kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia)

Presidentti Sauli Niinistö antoi haastattelun Ruoholahden ala-asteen koulun oppilaille. Haastattelu on osa Ruoholahden Sanomien ja paikallisen koulun mediaprojektia.

Ruoholahden ala-asteen nelosluokkalaiset haastattelivat tasavallan presidentti Sauli Niinistöä hänen virka-asunnollaan Mäntyniemessä toukokuussa. Haastattelu on osa Ruoholahden Sanomien ja koulun kevään aikana toteutettua mediaprojektia.

Mitä presidentin virkaan kuuluu?
”Siihen kuuluu aika lailla erilaisia hommia. On tällaisia muodollisia velvollisuuksia tai sanotaan perinteisiä tehtäviä. Niin kuin tapaamiset hallituksen kanssa tai itsenäisyyspäivän vastaanotto. Tai niin kuin esimerkiksi viikonloppuna on tuo äitienpäivän vastaanotto.”
”Ja sitten on tätä ulkopolitiikan johtamista, joka on hyvin vaihtelevaa, ja tuossa päivittäin saattaa joutua hyvin tiiviisti seuraamaan, mitä jossakin päin maailmaa tapahtuu, ja miten se ehkä meihin vaikuttaa. Tämän tapaisia hommia, ja sitten tietysti paljon ihmisten tapaamisia kuten tämäkin.”
Mikä on parasta presidentin työssä?
”Tässä on paljonkin ihan mukavia puolia. Tietysti kaikkein parasta on se, jos joskus tuntisi että on hyvin hommansa hoitanut. Se on vähän sama kaikissa tehtävissä, kouluakin käydessä. Eiks se oo niin?”
Miksi haluat olla presidentti?
”Jaa, toi onkin vaikeampi kysymys. Tuota, joskus vaan käy niin, että kun on mukana julkisissa tehtävissä, niin sitten pyydetään asettumaan ehdolle, ja sitä sitten tulee luvattua.”
”Kauniimmin tai juhlallisemmin sanottuna vois tietysti sanoa, että tuntee velvollisuudekseen, mutta mä nyt sanon että tuli luvattua.”
Onko jotain, jota kadut presidentin viran hoitamisessa?
”No ainahan tulee semmonen tunne helposti jälkikäteen, että ois voinu paremminkin tehdä jonkun asian.”
”Mutta se on ihan turhaa jos silloin tuntee homman suunnilleen hoitaneensa kuten osaa. Silloin jälkiviisaana on helpompi olla, niin ei akannata semmoisia miettiä.”
Miten elämäsi muuttui, kun sinusta tuli presidentti?
”Tietysti kaikki nämä puitteet muuttui aika lailla, muutettiin tänne ja tietenkin oleminen on vähän toisenlaista kuin vapailla ihmisillä. Elikkä tuota nää turvallisuusasiat pitää koko ajan ikään kuin semmoisen puolivirallisen tunnelman, vaikka sitä ei itse haluaisikaan.”
Millaisiin asioihin presidentti voi vaikuttaa?
”No, lähinnä siihen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan voi hyvin vaikuttaa ja sitten välillä ihan esitän ainakin mielipiteeni jostain semmoisista asioista tai ilmiöistä, joka nousee pinnalle hyvänä tai huonona.”
Mikä yllätti sinut presidentin virassa?
”Jaaha. No ehkä tämä vähän yllätti, että tässä on kiinni aika pahasti tai aika tiukasti. Elämä oikeastaan on presidenttinä olemista ja sehän on tietysti vähän omastakin tahdosta kiinni. Tai sitten vaan tavallaan kasvaa vain niin syvälle, ettei osaa paljon irtautuakaan.”
Miten vietät lomasi?
”Siitä johtuen mitä mä äsken sanoin, niin lomatkin on vähän niin kuin presidenttinä olemista. Siellä Kultarannassa me nyt ollaan varmastikin mennään omallekin mökille, vähän saunomaan ja tikkaa heittämään vai mitä siellä mökillä tehdään?”

Teksti: Leo Koljonen, Iris Vuohelainen,
Pietari Miettinen, Eeli Piipponen,
Juho Vuorenmaa ja Aki Syrjänen
toimitus@ruoholahdensanomat.fi

Presidentin tapaaminen jännitti viikkoja

Oppilaat jännittivät presidentin tapaamista jä viikkoja etukäteen, kertoo Ruoholahden ala-asteen opettaja Maria Nyqvist.
”Lapset harjoittelivat kysymyksiään, kättelemistä ja pohtivat sopivaa vaatetusta Mäntyniemen vierailua varten.”
Nyqvist oli toimittajaksi ryhtyneiden lasten mukana, kun he vierailivat presidentin virka-asunnossa Mäntyniemessä.
Vierailu toteutettiin toukokuussa koulupäivän jälkeen.
”Oppilaat olivat hermostuneen innostuneita matkan aikana. Jännitystä ei ainakaan vähentänyt se, että opettaja ei huomannut oikeaa pysäkkiä, vaan ryhmä päätyi päätepysäkille asti”, Nyqvist kertoo.
”Onneksi aikaa oli varattu sen verran, että olimme lopulta ajoissa paikalla.”
Mäntyniemen portin takana odottivat ystävälliset turvamiehet, jotka kertoivat, että ryhmä pääsevän talolle sitten, kun siellä oltaisiin valmiina.
”Itse talo herätti ryhmässä ihastusta, ja vastassamme olleen univormuasuisen adjutantin tapaaminen lisäsi tilanteen arvokkuutta.”
Nyqvistin mukaan presidentin kättelyt sujuivat hienosti, ja haastattelukysymykset kysyttiin kuuluvalla äänellä.
”Presidentti kyseli lapsilta harrastuksista, koulunkäynnistä, leikeistä ja Ruoholahden alueesta kotiseutuna. Hän kertoili omista lapsuusajan leikeistään ja siitä, miten erilaista lasten arki nykyisin on.”
Pienet toimittajat saivat maistaa Kultarannan omenoista valmistettua mehua.
”Ryhmästä otettiin vielä muutama kuva muistoksi, ja kotiin viemisiksi saimme hienot presidentille suunnitellut heijastimet. Lähtiessämme kirjoitimme nimemme vieraskirjaan.”
Kotimatkalla lapset pohtivat haastattelun litterointia ja kävivät läpi kokemustaan. Koulupäivä oli kuulemma tähänastisista paras.
Ruoholahden Sanomat