Satamatunneli on valmis aikaisintaan vuonna 2030
Helsingin Sataman mukaan tuorein hintalappu tunnelille on noin 260 miljoonaa euroa.
Satamatunnelin asemakaavoitus käynnistyy. Jätkäsaaressa sijaitsevan satama-alueen ja Länsiväylän yhdistävä tunneli on suuri hanke ja se herättää paljon mielipiteitä paikallisissa asukkaissa.
Aiheesta järjestettiin myös keskustelutilaisuus 16. tammikuuta Kaupunkiympäristötalolla.
Kaupungin esittämistä vaihtoehdoista suosituin on ollut vaihtoehto D jota kannattaa joka neljäs vastaaja kerrokantasi.hel.fi -palvelussa, johon kerättiin vastauksia 20. tammikuuta saakka. Vaihtoehto D:stä ”on vähiten haittaa Lapinlahdelle”, eräs vastaajista perustelee.
Toiseksi suosituin vaihtoehto osuu kategoriaan ”ei mikään näistä / siirto Vuosaareen”. Nämä ajatukset olivat noin joka neljännellä kommentoijalla.
Vaihtoehto C kerää alle kymmenen prosenttia äänistä. Vaihtoehto A on epäsuosituin, sen puolesta kommentoi pari prosenttia vastaajista.
Lue koko juttu havainnekarttoineen tammikuun 2023 näköislehdestä, kilkkaa tästä
Vastaukset olivat avovastauksia, joista osassa kannatettiin useaa vaihtoehtoa. Isossa osassa vastauksia kritisoitiin yleisesti hanketta.
Muutamalle vastaajalle ei ollut väliä, mikä vaihtoehto toteutuu, kunhan liikenne sujuu sen jälkeen.
Tunnelin tuorein hinta-arvio on 260 miljoonaa euroa, mutta sekin on vuodelta 2021. Nyt käynnissä olevan satamatunnelin yleissuunnittelun yksi tavoite on saada hankkeelle tarkentunut kustannusarvio.
Helsingin Sataman arvio on, että tunneli olisi aikaisintaan valmis vuonna 2030.
Tavaraliikenteen siirtäminen Jätkäsaresta Vuosaaren satamaan on esiintynyt vuodesta toiseen asukkaiden toiveissa.
Moni rekka jatkaa satamasta keskusvarastoille kehäteiden varteen, joten Vuosaaren satama kuulostaa loogiselta vaihtoehdolta. Varustamot ovatkin viime vuosina lisänneet reittitarjontaa Vuosaareen. Kokonaiskuvan kanssa tällä on ollut marginaalinen vaikutus Jätkäsaaren ja Ruoholahden katuverkossa.
Kaupunki ei ole edelleenkään aikeissa keskittää tavaraliikennettä Vuosaareen.
”Asiaa selvitettiin kattavasti satamatoimintojen uudelleenjärjestelyn periaatepäätöksen valmistelun yhteydessä”, sanoo projektinjohtaja Ari Parviainen Helsingin Satamalta.
”Tällainen liikennemalli ei ole tarkoituksenmukainen, koska siihen liittyy huomattavia haasteita ja epävarmuuksia. Se vaatisi merkittävästi investointeja, liikennemäärä olisi alempi ja ympäristövaikutuksiltaan se olisi myös etenkin CO2-päästöjen suhteen huono.”
Parviaisen mukaan Vuosaari-malli olisi sekä sataman että varustamojen kannalta liiketaloudellisesti heikko ja vähentäisi merkittävästi sataman ja sen kautta kulkevan liikenteen tuottamia hyötyjä.
Suunnitelmissa keskeisessä asemassa on Lapinlahden alue, johon tunnelin linjaus vaikuttaa huolimatta siitä, mikä vaihtehdoista valitaan. Muun muassa peruskoulut ja päiväkodit käyttävät Lapinlahtea luontoretkiensä kohteena.
Lapinlahden toimijat vastustavat satamatunnelia.
”Poliittinen päätös Helsinki–Tallinna-laivaliikenteen keskittämisestä Vuosaaren sijaan Länsisatamaan on huono ja tulisi pyörtää”, tiivistää toimitusjohtaja Ville Pellinen Lapinlahden Lähde Oy:stä.
Pellisen mielestä kiire kehittää Eteläsatamaa ja Makasiinirantaa tuntuu ajavan Helsinkiä ”epäterveellä tavalla kauaskantoisesti epäoptimaalisiin kaupunkisuunnitteluratkaisuihin laajalla alueella eteläistä ja läntistä Helsinkiä.”
”YVA-ohjelman yhteydessä esitetyistä Satamatunnelin linjausvaihtoehdoista tulemme tiukasti vastustamaan vähintäänkin niitä linjauksia, joissa tunnelin kaukalo tai betonitunnelirakenteita tulee aivan Lapinlahden sairaalapuiston viereen.”
Miten työmaa aikanaan vaikuttaisi asukkaiden arkeen?
Jos satamatunneli toteutuu, sen aikainen työmaa ja liikennehaitat näkyisivät lähinnä tunnelin suuaukoilla ja niiden läheisyydessä.
”Kaukalon ja betonitunnelin rakentamista varten tunnelilinja joudutaan kaivamaan auki, mikä aiheuttaa Länsiväylän päähän useita ja työvaiheittain vaihtuvia työaikaisia kiertotiejärjestelyitä, sillä betonikaukalo- ja tunneliosuuden pituus sekä alueen vilkas liikenne ei mahdollista rakenteen toteutusta yhdessä osassa”, vastaa Parviainen Helsingin Satamasta.
”Länsiväylän puoleiseen päähän joudutaan rakentamaan liittymärampit Länsiväylälle sekä molempiin tunnelin päihin betonirakenteista tunnelia ja avokaukaloa ennen pääsyä kallion sisälle.”
Tunnelivaihtoehdosta riippuen avokaukaloa rakennetaan noin 100–200 metriä ja betonitunnelia Länsiväylän päässä 105–463 metriä sekä sataman päässä noin 300 metriä.
Sataman päässä rakentamisen aikaisia kiertojärjestelyitä tulee satama-alueen lisäksi Rionkadun ja Tyynenmerenkadun risteysalueelle.
Työmaaliikenne ja louheen poisvienti lisäävät raskasta liikennettä alueella. Louhittua kalliota kuljetetaan sekä Länsiväylän suuntaan että toisesta päästä satamaan ja siitä proomuilla merikuljetuksena louheen eri käyttökohteisiin.
Fakta: Satamatunneli
Helsingin kaupunki valmistelee asemakaavan muutosta, joka mahdollistaa satamatunnelin rakentamisen Länsisataman ja Länsiväylän välille.
Tunnelilla halutaan vähentää raskaan liikenteen rasitusvaikutusta katuverkossa Jätkäsaaressa ja Ruoholahdessa.
Tunnelin valmistuttua Eteläsatamasta kulkeva Tallinnan-laivaliikenne siirtyisi Länsisatamaan.
Tuorein hinta-arvio satamatunnelille on noin 260 miljoonaa euroa. Tunneli olisi aikaisintaan valmis vuonna 2030.
Asemakaavoitus on aloitettu Helsingin kaupungin ja Helsingin Sataman aloitteesta.
Satamatunnelin suuaukot ja maanpäälliset osuudet sijaitsisivat Jätkäsaaressa satama-alueella. Tunnelin toisen pään suuaukkojen osalta tutkitaan kolmea vaihtoehtoista sijaintia Länsiväylän lähellä.