Syöpäsairaala Jätkäsaaressa antaa toivoa ja hoitoa ruotsalaisille, venäläisille ja kiinalaisille, kun oman kotimaan hoidot eivät riitä

Syöpäsairaala Docrateen toimitusjohtaja Ilpo Tolonen keskustelee röntgenhoitaja Katja Lanun kanssa PET-TT-kuvantamishuoneessa. (kuva: Rauno Hietanen)

 

Docrates tunnetaan joka puolella maailmaa, erityisesti Ruotsissa.

 

Jätkäsaaressa toimii terveys- ja sairaanhoitopalveluita tarjoava osaamiskeskittymä, joka hakee vertaistaan koko maasta.

Osaamiseltaan, teknologialtaan ja tiloiltaan korkeatasoiseen keskittymään kuuluvat syöpäsairaala Docrateen ja lapsettomuusklinikka Dextran lisäksi muun muassa hotelli Aida sekä eturauhas- ja rintasyövän potilasjärjestöt.

Docrates on noteerattu joka puolella maailmaa, mutta erityisesti Ruotsissa. Sairaalan joka neljäs potilas on kotoisin länsinaapurista. Docrateen toimitusjohtaja Ilpo Tolosen mukaan pääasiallinen syy tähän on pitkät hoitojonot.

”Asiakas voi joutua odottamaan Ruotsissa eturauhassyöpälääkärille pääsyä jopa seitsemän kuukautta”, Tolonen kertoo.

Docrates pyrkii tavoittamaan ruotsalaiset potilaat etenkin hakukoneoptimoinnin ja nettisivujen monipuolisen kielivalikoiman, mutta myös radiomainonnan avulla.

”Ruotsista tulevat potilaat käyvät hoidoissa usein päiväseltään ja palaavat illaksi kotiin. Kauempaa tulevat voivat viipyä useita kuukausiakin”, Tolonen sanoo.

 

Joka kymmenes Docrateen potilaista on kotoisin Venäjältä. Kaiken kaikkiaan asiakkaita on saapunut 60:stä eri maasta. Kiinasta hoitoon on tullut tähän mennessä yksittäisiä potilaita. Tolonen uskoo kiinalaisten määrän kasvavan, sillä Docrates neuvottelee parhaillaan sikäläisten sairaaloiden kanssa yhteistyön aloittamisesta.

”Kiinalaisia ja venäläisiä Suomi kiinnostaa erityisesti siksi, että syövän hoito ja diagnostiikka eivät ole maissa yhtä korkealla tasolla kuin täällä”, Tolonen kertoo.

Tällä hetkellä Docrates on Pohjoismaiden ainut yksityinen syöpäsairaala. Lähimmät vastaavat löytyvät Saksasta.

 

Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri Timo Joensuu sekä fyysikot Pekka Aalto ja Harri Puurunen päättivät perustaa sairaalan kymmenen vuotta sitten.

Tolonen itse on työskennellyt Docrateen toimitusjohtajana reilut 1,5 vuotta. Hän siirtyi syöpäsairaalan palvelukseen toimittuaan yli kymmenen vuotta lääkeyhtiö MSD:n Suomen ja Baltian toimitusjohtajana.

Tolonen kertoo, että perustajat etsivät sopivia tiloja aluksi jo olemassa olevista paikoista, mutta sädehoitolaitteita ei pystytty laittamaan vanhoihin rakennuksiin.

”Ne tarvitsevat betonia ympärilleen, minkä vuoksi Joensuu ja kumppanit päättivät rakennuttaa omat tilat. Rakennuskompleksi, joka pitää nykyään sisällään useita muitakin terveysalan yrityksiä, valmistui Docrateen aloitteesta reilut yhdeksän vuotta sitten”, Tolonen kertoo.

Sädehoitolaitteet sijaitsevat nyt katutasossa ja niitä ympäröi kaksi metriä paksu betoniseinä joka suuntaan, myös ylöspäin.

“Siksi tämä aulakerros on niin korkeakin”, Tolonen sanoo.

Saukonpaadenrannan kiinteistöön on keskittynyt useita terveysalan toimijoita. (kuva: Rauno Hietanen)

 

Rakennuksen paikaksi valikoitui Saukonpaadenranta hyvän sijainnin vuoksi. Esimerkiksi kanavan toiselta puolelta Ruoholahdesta sekä Kampista löytyy yhteistyökumppaneita, jotka tekevät osan syöpäleikkauksista.

Docrateen tiloissa leikkauksia ei tehdä, sillä moderneja leikkaussaleja on Tolosen mukaan pääkaupunkiseudulla jo riittävästi.

Muut syövän hoitomuodot sekä diagnostiikka talosta löytyvät. Docrates hoitaa lasten syöpiä ja akuuttia leukemiaa lukuun ottamatta kaikkia syöpätyyppejä.

Tolosen mukaan sairaala on kyennyt auttamaan potilaita, joiden hoidot omassa maassa on lopetettu.

”Varsinkin luustoon asti levinneissä eturauhassyövissä potilaiden tilanteet ovat saattaneet ottaa täysin uuden suunnan, vaikka kotimaassa lääkärit eivät ole antaneet toivoa.”

 

Erityisesti kuvantamisen ja diagnostiikan teknologiaosaaminen on sairaalassa huippuluokkaa. Docrates tekee esimerkiksi radio­isotooppisiin merkkiaineisiin perustuvaa PET-TT-kuvantamista, minkä ansiosta lääkärit voivat nähdä muun muassa eturauhassyövän tilanteen ja levinneisyyden hyvin tarkasti. Tämän seurauksena syöpää pystytään hoitamaan paremmin.

Esimerkiksi VMAT Rapid Arc -sädetystekniikalla sekä eturauhanen että lantion luusto ja imusolmukkeet voidaan puhdistaa syövästä samalla kertaa. Tekniikan etu perinteiseen sädetykseen verrattuna on nopeus: sädetyksestä pääsee parhaimmillaan kolmesta viiteen hoitokerralla, kun perinteisessä sädetyksessä hoitokerrat liikkuvat tyypillisesti 35–40 välillä.

Docrates hyödynsi ensimmäisenä Suomessa Clinac iX -nimisiin lineaari­kiihdyttimiin perustuvaa VMAT Rapid Arc -tekniikkaa. Sairaala hankki laitteet Varian Medical Systems -nimiseltä yhtiöltä vuonna 2009. Kahden kiihdyttimen hinta on yhteensä noin neljä miljoonaa euroa.

Tolonen kertoo, että vastaavia sädehoitolaitteita on käytössä myös julkisen puolen sairaaloissa, mutta se miten ja millä tasolla tekniikan mahdollisuuksia hyödynnetään, vaihtelee.

Docrateella on lisäksi käytössä eri syöpätyypeille sopivia geeniprofilointeja. Niiden avulla lääkärin on mahdollista selvittää syövän alkuperä sekä se, onko jostain lääkeaineesta ja hoidosta potilaalle hyötyä.

Tolonen sanoo, että syövänhoidon nykytrendi on nimenomaan yksilöllisyys.

”Esimerkiksi kaksi kolmesta rintasyöpäpotilaasta voi välttää geeniprofiloinnin avulla sytostaattihoidot ja niiden haitalliset sivuvaikutukset. Tämä on merkittävää potilaan elämänlaadun kannalta.”

Suomessa julkisen terveydenhuollon resurssit yksilölliseen syövänhoitoon ovat rajalliset, vaikka maailman mittapuulla syövänhoidon taso onkin korkea. Tämä on yksi syy, miksi myös suomalaiset hakeutuvat yksityiseen syöpäsairaalaan hoidettaviksi.

Suomalaisten yleisimmät syövät ovat rinta- ja eturauhassyöpä sekä suolistosyövät.

”Suomessa todetaan vuosittain 30 000 uutta syöpätapausta. Joka kolmas kohtaa syövän jossain elämänsä vaiheessa”, Tolonen kertoo.

”Kuolemien määrät ovat kuitenkin samaan aikaan laskussa. Hyvin monet syövät voidaan nykyisin hoitaa.”

 

Ilmaisia hoidot eivät ole. Suomalaisen potilaan keskivertoveloitus Docrateella on noin 10 000 euroa. Paikallisen tai paikallisesti levinneen eturauhassyövän hoito maksaa keskimäärin 25 000-35 000 euroa ja rintasyövän hoito noin 25 000-30 000 euroa. Osalla hoidot korvaa vakuutus, osa maksaa kulut omasta pussista.

Ainoat ilmaiset hoidot ovat kliiniset lääketutkimukset. Potilas voi päästä niihin, kun muita vaihtoehtoja ei enää ole. Mukaan pääsemisen kriteerit ovat kuitenkin tiukat. Docrateen lisäksi tutkimuksia on meneillä useissa muissa paikoissa Suomessa ja maailmalla.

”Potilaan kannattaa olla näistä mahdollisuuksista tietoinen”, Tolonen sanoo.

 

Syöpäsairaala Docrates Oy

Tekee: Yksityistä syövän hoitoa, diagnostiikkaa ja seurantaa

Perustettu: 2007. Saukonpaadenrannassa vuodesta 2009

Kotipaikka: Helsinki

Toimitusjohtaja: Ilpo Tolonen

Henkilöstö: 55 + 30 ammatinharjoittajaa

Liikevaihto: n. 14 milj. euroa (2017)

Nettotulos: – 0,15 milj. euroa (2017). 

Omistus: Suurin omistaja Aava Terveyspalvelut Oy, loput suomalaisia perustaja- ja pienosakkaita sekä perheyrityksiä.

 

Syöpäsairaala Docrateen toimitusjohtaja Ilpo Tolonen kertoo, että heille on hakeutunut asiakkaita hoitoon yli 60 maasta. Kuvan sädetyslaitteet Docrates hankki USA:sta. Yhden laitteen hinta on noin kaksi miljoonaa euroa. (kuva: Rauno Hietanen)

 

 

Uusi yhdistys rakentaa Suomesta terveysmatkailun kärkimaata

Kymmenkunta terveysalan toimijaa perusti vuoden alussa Suomen Terveysmatkailu ry:n. Yhdistyksen tehtävänä on tehdä Suomesta  entistä tunnetumpi terveysmatkailun kohdemaa.

Yhdistyksen hallituksen puheenjohtajana toimii Docrateen toimitusjohtaja Ilpo Tolonen.

”Yhdistyksen ja yhteistyökumppani Business Finlandin tavoitteena on koota alan toimijat yhteisen maabrändin alle, kasvattaa suomalaisen sairaanhoidon tunnettuutta maailmalla sekä nostaa terveysturismin liikevaihto nykyisestä 15-20 miljoonasta 100 miljoonaan euroon vuoteen 2023 mennessä.”, Tolonen sanoo.

 

Lue koko juttupaketti 5. joulukuuta ilmestyneestä Ruoholahden Sanomista. Posti jakaa lehden koteihin ja yrityksiin alueella (Jakelualue Ruoholahti, Jätkäsaari, Lauttasaari, Punavuori, Eira, Hernesaari, Munkkisaari  sekä Lehti- ja Kuusisaari).  Lehti löytyy lisäksi jakelupisteistä mm. Ruoholahden ostoskeskuksesta, Jätkäsaaren kirjastosta, alueen R-kioskeista, Helsingin konservatoriolta  ja Jätkäsaaren K-Marketista.

 

Anna-Maija Kakkonen

toimitus@ruoholahdensanomat.fi