Tuuli muovaa Jätkäsaaren arkkitehtuuria – ”Tämä piti aikoinaan perustella päättäjille tarkasti”
Jätkäsaaren tuuliolosuhteet ovat kuin avomerellä. Se on pitänyt ottaa huomioon alueen suunnittelussa kaavoituksesta lähtien.
Vanhan sanonnan mukaan meren rannalla tuulee aina. Saman voi todeta käytännössä, kun kävelee Jätkäsaaressa syksyllä.
”Ainahan täällä tuulee”, sanoo Saukonpaadessa asuva Päivi Pajari.
Hänen mukaansa erityisen tuulista on rannoilla, Saukonpaadessa myös talojen väleissä.
”Tuuli on kesällä mukava, mutta syksyllä ja talvella ikävä. Joskus tuntuu, että tuulen takia ei pääse kävelemään eteenpäin”, Pajari sanoo.
”Jätkäsaari on Helsingin tuulisin kaupunginosa Suomenlinnan jälkeen”, toteaa Jätkäsaaren ja Kalasataman kaavoituksesta vastaava arkkitehti, tiimipäällikkö Matti Kaijansinkko Helsingin kaupungilta.
Samaa sanoo myös Jätkäsaaren kaavoitusarkkitehti Teo Tammivuori.
”Kun tuuli puhaltaa Melkin ja Lauttasaaren tai Melkin ja Pihlajasaaren välistä lounaasta, ovat olosuhteet kuin avomerellä”, Tammivuori sanoo.
Arkkitehtien mukaan tuulisuus on otettu huomioon Jätkäsaaren suunnittelussa alusta alkaen, jo osayleiskaavassa sekä tarkemmassa asemakaavatason suunnittelussa.
”Selvitysten tarkoituksena on ollut varmistaa, että tuulisuuden kannalta vaarallisia paikkoja tai tilanteita ei pääsisi syntymään”, Tammivuori sanoo.
Tuulisuus on vaikuttanut koko Jätkäsaaren arkkitehtuuriin. Kaijansinkon mukaan selvin piirre on, että kaupunginosa on rakennettu tiiviiksi.
”Tuuli ei silloin pääse putoamaan talojen väliin. Mitä lähempänä talot ovat toisiaan sitä suojaisempaa niiden välissä on”, Kaijansinkko selittää.
Valmiissa kaupunginosassa rakennusten korkeus myös kasvaa alueen keskelle mentäessä. Lähimpänä rantaa talot tulevat olemaan vain kolmikerroksisia.
”Näin kovimmat tuulet saadaan siirrettyä ylemmäs ja maantaso turvalliseksi”, Tammivuori kertoo.
Myös katujen suuntaus ja talojen sijoittuminen niihin johtuu tuulesta.
”Liian pitkiä suoria katuja ei saa olla, eikä liian levymäisiä taloja suoraan tuulta vasten. Suppilomaisia, tuulta kerääviä rakennussommitelmia tulisi välttää”, Tammivuori sanoo.
Tuuli on huomioitu myös puistojen muodossa ja läheisten rakennusten sijoittelussa.
Kasvillisuudella ja puustolla on tärkeä tehtävä tuulen hallinnassa.
”Hyvätoivonpuiston s-muoto estää siitä muodostumasta tuulitunnelia. Puistoon on myös suunniteltu paikka paikoin ihan kunnon metsiä juuri tästä syystä.”
Tuuli on vaikuttanut myös Jätkäsaaren rakennusten julkisivu- ja pintamateriaalien valintaan.
”Betonielementtijulkisivua ei voi täällä suositella. Muurattu tiili on paljon helpompi korjata, kuin betonielementti”, Tammivuori sanoo.
Kaijansinkon mukaan tiiltä kestävämpi julkisivumateriaali meren äärellä on teräs.
”Esimerkiksi Huutokonttorin merenpuoleisesta seinästä on tiiliä pitänyt vaihtaa, vaikka se ei edes sijaitse meren välittömässä läheisyydessä. Myrskyssä merivesi voi lentää jopa 200 metriä”, Kaijansinkko sanoo.
Tuuli aiheuttaa erityisjärjestelyjä jo rakentamisvaiheessa. Sateella tuuli painaa vettä sivusuunnassa ja kosteutta voi päästä rakenteisiin. Tuuli voi irrottaa sääsuojana toimivia pressuja.
”Rakentajien tulisi kiinnittää erityistä huomiota työmaiden sääsuojauksiin, koska rakenteisiin jäänyt kosteus aiheuttaa paljon harmia. Tästä olemme saaneet lukea mediasta aika ajoin”, Tammivuori sanoo.
Tuulisuus lisää lämmönhukkaa, joten rakenteiden ja niiden saumojen tiivistykset on tehtävä erityisen huolellisesti. Talvella tuuli lisää pakkasen purevuutta.
Lisäksi tuuli aiheuttaa alueen roskaantumista, sillä työmailta pääsee karkuun materiaaleja. Varsinaisia tuulivahinkoja ei Jätkäsaaressa Tammivuoren mukaan ole raportoitu.
”Paitsi edellinen jalkapallokupla lähti talvimyrskyssä lentoon. Mutta silloin alue oli vielä pääosin tasaista kenttää”, hän muistelee.
Tammivuoren mukaan tuulen takia jalkapallokuplan purkamisesta kesäajaksi on luovuttu.
”Tuulen takia purku ja pystytys olisivat aiheuttaneet ylimääräistä rasitusta paineistetulle rakenteelle. Näin kuplalle saadaan pidempi käyttöikä.”
Arkkitehtien mukaan Jätkäsaaren suunnittelussa ollaan onnistuttu olosuhteisiin nähden hyvin. Siitä huolimatta Jätkäsaaressa on edelleen tuulisia paikkoja.
”Tyynenmerenkatu on tuulinen johtuen sen suoruudesta, samoin Länsilinkin tienoo. Myös Atlantinsillalla tuulee varmasti”, Tammivuori sanoo.
Jätkäsaaren rakentaminen on kuitenkin vielä kesken, joten tuuliolosuhteet tulevat vielä muuttumaan.
”Alueelta puuttuu olennaisia tekijöitä, kuten Melkinlaiturin ja Saukonlaiturin rakentaminen. Samoin Hyväntoivonpuiston eteläosaa tulee suojaamaan Ahdinaltaan ympäristön rakentaminen ja liikuntapuistoa sen eteläreunalta rakennukset”, Tammivuori listaa.
Hänen mukaansa myös puistojen ja aukioiden puusto kasvaessaan tulee vaikuttamaan maatason tuulisuuteen heikentävästi.
Jälkikäteen tuulisille paikoille voidaan kehitellä tuulta hillitseviä rakenteita, kuten parvekelasituksia, erilaisia säleikköjä ja ritilöitä, pergoloita, katoksia tai muureja sekä lisäkasvillisuutta.
Arkkitehtien mukaan Jätkäsaaressa ei mistään ole jouduttu luopumaan tuulen takia.
”Tosin rannan talot olisivat varmasti korkeampia kuin kolme kerrosta, jos tuulta ei olisi tarvinnut ottaa huomioon. Tämä piti aikoinaan perustella päättäjille tarkasti”, Kaijansinkko kertoo.
Lue koko juttu näköislehdestä täältä