Kielen opiskelu on parasta kotoutumista
PÄÄKIRJOITUS MAALISKUU 2026
Välillä käy niin, että puhun henkilön kanssa joka vielä hapuilee suomensa kanssa. Kadulla, kahvilassa, puhelimessa. Sanat taipuvat miten sattuvat tai osa sanoista ei ole vielä päätynyt puhujan sanavarastoon. Keskustelu kuitenkin etenee.
Pitäisikö vaihtaa englanniksi, mietin. Ja olen välillä kysynytkin vastapuolelta, että olisiko englanti parempi. Avuliaisuuttani. Parempi vaihtoehto on jatkaa suomeksi, sillä keskustelukumppani on jo hyvässä vauhdissa uuden kielen kanssa, jos hän on jo sillä aloittanut keskustelun. Suomen kielen opettelijakin tuntee onnistuneensa, kun ei heti olla vaihtamassa kieltä.
Jätkäsaari–Ruoholahti-lehden maaliskuun 2026 painetun lehden sivuilla 4–5 esitellään Jätkäsaaren kielikerho. Se on ilmainen ja kokoontuu kerran viikossa paikallisessa koulussa.
Kielen opiskelu on mitä parhainta kotoutumista. Kieli on paitsi kommunikaatiota, myös kulttuurin kuljetin ja ajattelun avain. Kieli tuo rahkeet ajattelulle, ja ajattelusta syntyy lisää ajatuksia, kanssakäymistä, ideoita, naurua, keksintöjä, teknologiaa.
”Tavallisesti suomalaiset puhuvat tosi nopeasti ja käyttävät myös paljon slangia. Kielikerhossa kaikilla ihmisillä on samanlainen suomen kielen taito, joten en pelkää puhua täällä muiden kanssa, se antaa itseluottamusta”, kertoo yksi Jätkäsaaren kielikerholaisista.
Kielet ovat rikkaus. Mitä enemmän elinvoimaisia kieliä on maailmassa, sitä parempi. Sinulla ja minulla on erityinen suhde tietenkin juuri suomeen. Suomen kieli sinnittelee viron kanssa yhtenä yksinäisenä oksanhaarana valtavassa monihaaraisessa maailmankielten puussa. Pidetäänpä siis elinvoimaisena tämä ihmeellinen ja harvinainen äidinkielemme.
Kiitos niille lukuisille ihmisille, jotka ovat päättäneet vanhemmalla iällä ryhtyä puhumaan suomea.
Edellä mainitsin sanan rahkeet. Jos jollakulla rahkeet eivät riitä, yritetään kuvailla, että henkilöllä ei ole kykyä tai voimaa johonkin tehtävään.
Alkujaan rahkeet ovat hevosen länkien vetohihnoihin yhdistyvät nahkahihnat. Sana on todennäköisesti germaaninen laina suomen kieleen, alkumuoto on vetoa tarkoittavaa dragiz tai dragez. Rahkeilla on vastine virossa (rahkmed) ja karjalassa (rahkehet)*. Näin se kieli meitä kuljettaa ja opettaa historiastamme.
Jätkäsaaren ja ruoholahden historiaa on monesti sivuttu sivuillamme. Ajan kuluessa satamatoimintaan liittyviä kiinteistöjä on kadonnut alueeltamme asuin- ja muun rakentamisen myötä.
Sivuilla 6–7 oleva artikkeli käy läpi alueella jäljellä olevat noin satavuotiaat rakennukset. Osa rakennuksista on saanut uuden elämän kirjastona, ravintolana tai kokoustilana. Osa rakennuksista on tyhjillään, odottaen epätietoisina mitä tuleman pitää.
Rauno Hietanen, JR-lehti
*Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOY, 2004)