Jätkäsaaren kielikerhossa voi opiskella suomea ilmaiseksi
Jätkäsaaren kielikerho kokoontuu kerran viikossa keskiviikkoisin Jätkäsaaren koululla. (kuva: Tarja Hailikari)
Jätkäsaaressa asuu yli 16000 helsinkiläistä, joista vieraskielisiä on arviolta 17 prosenttia eli noin 2 700. He työskentelevät ja opiskelevat Suomessa, ja monet heistä opiskelevat suomen kieltä integroituakseen suomalaiseen yhteiskuntaan.
Vuodesta 2023 lähtien Jätkäsaaressa on toiminut suomen kielen kerho kaikille, jotka haluavat harjoitella suomen kielen lukemista ja puhumista ilmaiseksi.
Keskustelimme kerhon osallistujien kanssa siitä, mikä motivoi heitä opiskelemaan suomea, sekä vapaaehtoisten ohjaajien kanssa siitä, miksi he tekevät tätä työtä.
Kolme vuotta sitten, kun Tarja Hailikari aloitti kielikerhon, vapaaehtoiset ja opiskelijat tapasivat Jätkäsaaren Kakuttaa -kahvilassa. Tavoitteena oli, että maahanmuuttajat oppivat suomea ja kotoutuvat Jätkäsaari-Ruoholahti-alueelle.
Kun kahvila lopetti, kielikahvila piti keskeyttää, mutta muutamassa kuukaudessa uusi tila löytyi Jätkäsaaren peruskoulusta.
Jätkäsaaren kielikerhon ohjaajat Mikko Sinisalo (vas.), Riitta Bergroth, Tarja Hailikari, Tia Virtanen ja Ella Marttinen. (kuva: Tarja Hailikarin arkisto)
Jätkäsaaren kielikerho on yksi Luetaan yhdessä -ryhmistä, joita on lähes 80 eri puolilla Suomea.
Luetaan yhdessä -verkosto on osa Suomen Akateemisten Naisten Liiton kotoutumistoimintaa, johon kuuluu kolme osa-aluetta: puhutun suomen kielen alkeita harjoittava Toisto-menetelmä, Luetaan yhdessä -toiminta sekä koulutetuille naisille tarkoitettu ryhmämentorointitoiminta.
Kielikerho kokoontuu Jätkäsaaren peruskoulussa joka keskiviikko. Se alkaa kello 17.30 ja kestää puolitoista tuntia.
Opiskelijat jaetaan kolmeen ryhmään: yksi ryhmä aloittelijoille, toinen ryhmä ihmisille, jotka pystyvät keskustelemaan ja joiden kanssa voidaan lukea artikkeleita, ja kolmas ryhmä hieman edistyneille aloittelijoille, jotka osaavat vähän keskustella.
”Meillä on viidestä ohjaajasta kolme paikalla, ja he vuorottelevat ryhmien välillä eri viikoilla”, Hailikari kertoo.
Kerhon osallistujat ovat eri-ikäisiä ihmisiä, eri maista ja erilaisilla taustoilla, mutta heitä kaikkia yhdistää halu oppia puhumaan suomea ja integroitua suomalaiseen yhteiskuntaan.
Kolme vuotta Suomessa asuva Nikolett Gyürki on aloittanut suomen opiskelun heti maahan tultuaan.
”Opiskelin kursseilla Aalto yliopistossa, kävin myös intensiivikurssilla Helsingin kesäyliopistossa. Nykyään tulen kielikerhoon, koska luulen olevani aika edistynyt opiskelija ja tarvitsen paljon puheharjoittelua, jotta voisin puhua sujuvammin. Valitettavasti minulla ei ole paljon mahdollisuuksia, koska arkielämässä ihmiset puhuvat kanssani englantia niin paljon, sillä se on varmasti helpompaa”, kertoo Gyürki.
Nikolett Gyürki työskentelee ja puhuu englantia toimistolla, mutta hänelle suositellaan, että hän yrittäisi puhua enemmän suomea. Hänen esimiehensä mukaan se olisi tärkeää tulevaisuudessa työelämässä.
”Olen motivoitunut, koska tiedän, että suomea olisi hyödyllistä osata. Kielikerho on ainutlaatuinen mahdollisuus. On kivaa nähdä, että Jätkäsaaressa on innokkaita vapaaehtoisia, jotka ovat valmiita ohjaamaan kielikerhoa viikoittain ja säännöllisesti pidemmän aikaa. Olen niin kiitollinen siitä, ja on myös mukavaa tutustua muihin Jätkäsaaressa ja Suomessa asuviin ihmisiin”, sanoo Gyürki.
Hän lisää, että kielikerhossa hän haluaisi saada enemmän itsevarmuutta ja sujuvuutta. Gyürkin mielestä Jätkäsaaren kielikerho tuntuu turvalliselta paikalta, koska kielikerhossa ei tarvitse puhua täydellisesti, joten siellä on helpompaa puhua suomea.
Vuonna 2024 diplomi-insinööriksi Aalto-yliopistosta valmistunut Arkar Nan Htike on myös asunut Suomessa kolme vuotta, joista pari vuotta hän on opiskellut suomea.
”Tavallisesti suomalaiset puhuvat tosi nopeasti ja käyttävät myös paljon slangia. Kielikerhossa kaikilla ihmisillä on samanlainen suomen kielen taito, joten en pelkää puhua täällä muiden kanssa, se antaa itseluottamusta”, hän sanoo.
Kahdeksan kuukautta sitten Isosta-Britanniasta vaimonsa kanssa Suomeen muuttanut Jorge Martinez aloitti suomen kielen opiskelun jo Iso-Britanniassa. Muutettuaan Suomeen hän on alkanut käydä intensiivikurssilla ja liittynyt kielikerhoon.
”Kielikerhossa on paljon puheharjoittelua ja vähemmän painotusta kielioppiin. Tunnen oloni rennommaksi, on helpompi kommunikoida muiden opiskelijoiden ja opettajien kanssa. Siellä on mukava, viihtyisä ilmapiiri, jossa sinuun ei kohdistu painetta. Tunnen olevani osa yhteisöä, mikä auttaa sopeutumaan alueelle.”
Perheineen Suomeen vuonna 2024 tullut Ilya Golev opiskelee suomen kieltä itsenäisesti.
Toimistollaan työkaverit puhuvat englantia, eikä hänellä ole mahdollisuutta harjoitella suomen kielen puhumista arkielämässä.
Ilyan vaimo opiskelee suomea kotoutumiskurssilla ja auttaa häntä ymmärtämään kielen sääntöjä. Joskus hänen koko perheensä katsoo yhdessä Yle Areenaa ja uutisia selkosuomeksi.
”Minulla ei ole kovin paljon aikaa kielen opiskeluun, mutta täytyy integroitua, ja kerho on ainoa mahdollisuus harjoitella kieltä säännöllisesti. On vaikeaa käydä kurssilla työn jälkeen, mutta on mukavaa, että asun Jätkäsaaren peruskoulun lähellä. Tietysti suomea voi harjoitella myös verkossa, mutta kasvokkain tapaamiset miellyttävät minua enemmän”, kerro Golev.
Opiskelijat kuvaavat kielikerhon ilmapiirin mukavaksi, turvalliseksi ja rauhalliseksi. Kaikki osallistujat keskustelevat toisiaan kunnioittavasti ja kärsivällisesti.
Tällä hetkellä Jätkäsaaren kielikerhossa on viisi vapaaehtoista, jotka vuorottelevat eri ryhmien ohjaajina. Oppituntien aiheet vaihtelevat osallistujien tason mukaan.
Aloittelijoiden ryhmässä käytetään pääosin Toisto-materiaaleja, jotka ovat suoraan verkosta saatavissa ja jotka Helsingin yliopiston suomen kielen opettajat ovat kehittäneet.
Edistyneiden kanssa käsitellään jotain ajankohtaista aihetta (esimerkiksi kuntavaaleja) tai ajankohtaan liittyviä teemoja, kuten joulunvieton perinteitä Suomessa.
Huhtikuussa 2023 vapaaehtoisena kielikerhoon liittynyt eläkeläinen Riitta Bergroth yrittää katsella suomalaista yhteiskuntaa ”vierain silmin” ja kehitellä teemoja siltä pohjalta, että osallistujat voisivat oppia jotain sekä Suomesta että suomen kielestä.
”Pidän erityisen tärkeänä opettaa maahanmuuttajille puhekieltä. Se auttaa pärjäämään täällä arkielämässä”, sanoo Bergroth.
Mikko Sinisalo, joka on ohjannut ryhmiä vapaaehtoisena syksystä 2023 alkaen, on toiminut aiemmin työssään monessa Euroopan maassa muun muassa henkilöstöjohtajana.
Sinisalo ajattelee, että opiskelijoille on tärkeää laajentaa sanavarastoa ja oppia suomen kielen puhekielen sanontoja, jotta he voivat selvitä paremmin normaalissa arjessa.
Sinisalo korostaa, että kieli on hyvin tärkeä väline uuteen kotimaahan sopeutumisessa sekä työelämässä. Siksi hän auttaa maahanmuuttajia suomen kielen oppimisessa ja sopeutumisessa uuteen kotimaahan.
”Osaavien ryhmälle me ohjaajat koitamme valita mahdollisimman vaihtelevia aiheita”, kertoo Helsingin yliopistossa sosiaalitieteiden maisteriohjelmassa opiskeleva Ella Marttinen, joka tuli vapaaehtoiseksi vuoden 2025 helmikuussa.
”Yritän keksiä teemoja ja erilaisia opiskelutapoja (keskustelukysymyksiä, pelejä, videoita), jotta kielenoppijat pääsisivät itse mahdollisimman paljon ääneen”,
”Valitsen aiheita, jotka olisivat informatiivisia, mutta kuitenkin rentoja. Viime aikoina olen opiskelijoiden toiveesta keskittynyt erityisesti puhekielen harjoitteluun”, Marttinen sanoo.
Marttinen opiskelee muuttoliikkeiden ja maahanmuuton teemoja yliopistossa ja uskoo, että kielitaidon oppiminen on yksi tärkeimpiä edellytyksiä Suomeen kotoutumisessa.
Hänen mielestään on tärkeää auttaa ja tarjota monenlaista, myös matalan kynnyksen tukea.
Ammattikorkeakoulussa englantia ja ruotsia opettava Tia Virtanen liittyi kielikerhoon vapaaehtoisena syyskuusaa 2025.
Hän painottaa, että maksullisten ja sitoutumista vaativien kurssien ohella on tärkeää järjestää kaikille avoimia ja maksuttomia mahdollisuuksia harjoitella suomea, sillä kaikilla ei syystä tai toisesta ole mahdollisuutta osallistua maksulliselle kurssille.
”Moni Suomeen muuttanut haluaisi oppia suomea, mutta ei välttämättä tiedä, mistä lähteä liikkeelle. Kielikerhoon on helppo tulla matalalla kynnyksellä mukaan, ja osallistua omalla tasolla ja niin aktiivisesti kuin itse pystyy ja haluaa”, sanoo Virtanen.
Teksti: Anastasia Prikazchikova
Tämän artikkelin kirjoittaja Anastasia Prikazchikova on opiskellut suomea noin kolme vuotta. (kuva: Tarja Hailikari)
Liity ilmaiseen kielikerhoon
Jätkäsaaren kielikerho on ilmainen ja siihen on on helppo liittyä.
Ryhmä kokoontuu keskiviikkoisin klo 17.30–19.00 Jätkäsaaren peruskoulussa. Kokoontuminen on koulun pääovella kello 17.30.
Lisätietoja löytyy Jätkäsaari kielikerho – Jätkäsaari language club -Facebook-ryhmästä sekä ohjaaja Tarja Hailikarilta: tarja.hailikari(at)gmail.com
Jätkäsaaren kielikerho on yksi monista Luetaan yhdessä -ryhmistä, joita kokoontuu ympäri Suomea.
Luetaan yhdessä -verkosto on osa Suomen Akateemisten Naisten Liiton kotoutumistoimintaa.