Jätkäsaaren identiteetti muovautuu – nämä asiat vaikuttavat
Ruoholahden kanava ja sen ylittävä Crusellinsilta on monien mieleen. (kuva: Elena Sulin)
Kaupunginosan identiteetti on yhdistelmä mielikuvia ja ominaisuuksia, joilla se erottuu toisista kaupunginosista. Tässä artikkelissa eri alojen edustajat pohtivat Jätkäsaaren identiteettiä.
Kaisa Karvinen on helsinkiläinen arkkitehti, kuraattori ja tutkija, joka on työssään tutkinut etenkin 1960- ja 1970-lukujen rakennuskantaa.
Karvisen mukaan kaupunginosan identiteetillä tarkoitetaan mielikuvia tai ominaisuuksia, joiden kautta alue erottuu muista kaupunginosista. Identiteetti voi siis muodostua vaikkapa sijainnista, kuten meren läheisyydestä, tai alueella sijaitsevan toiminnon kuten tehtaan, eläintarhan tai hautausmaan mukaan.
Kaisa Karvinen on tutkinut etenkin 1960- ja 1970-lukujen rakennuskantaa. (kuva: Kaisa Karvinen)
Kaupunginosan identiteetti voi myös olla kasa kerrostumia, jotka muotoutuvat arkisten tapahtumien, tarinoiden tai jopa nettijuoruilun seurauksena.
”Se, miten hahmotamme eri alueita ja millaisia tarinoita niistä kerromme muuttuu jatkuvasti”, Karvinen kertoo.
”Merkittävät tapahtumat tai rakentaminen voivat nopeasti vaikuttaa koko alueeseen.”
Vanhojen kaupunginosien luonne saattaa olla pysyvämpi. Uusien kohdalla asukkailla ja alueen toimijoilla onkin mahdollisuus vaikuttaa, miten tila otetaan haltuun ja millaisia kokemuksia ja tarinoita sen ympärille muotoutuu.
Kuvataiteilija Sami Havia muutti Jätkäsaareen perheineen vuonna 2020. Ennen sitä perhe asui vuosia Lauttasaaren puolella.
”Olen täysin junantuoma Satakunnan Säkylästä”, Havia nauraa.
”Pidin Lauttasaaresta, koska alue oli aivan keskustan kyljessä, mutta silti kylämäinen ja täynnä luonnon läheisyyttä.”
Kun muutto Jätkäsaareen koitti, huomasi Havia pitävänsä alueesta itse asiassa enemmän.
”Olin tuntenut itseni ulkopuoliseksi vaurastuvassa Lauttasaaressa, kun Jätkäsaari taas tuntui moninaisemmalta. Alueelta löytyi myös diversiteettiä.”
Kuvataiteilija Sami Havia muutti perheineen Jätkäsaareen vuonna 2020. (kuva: Joël Petzold)
Alueella toimivat teknologiayritykset tuovat ulkomaisia työntekijöitä alueelle, ja Havian mukaan Jätkäsaari tuntui erityisesti omalta, koska sen asuntokanta muodostui omistusasuntojen lisäksi asumisoikeusasunnoista, opiskelija- ja vuokra-asunnoista. Lisäksi perhe muutti Victoria-kortteliin, ruotsinkielisen kulttuurin ja taiteen ympärille rakennettuun asuinkortteliin.
”Pienlapsiperheen näkökulmasta kaupunginosan identiteetissä korostuu etenkin lapsiperheiden ja nuorten perheiden asuttama alue. Täällä on paljon lapsia ja hyvä asua perheenä, etenkin koko Jätkäsaaren lävistävän Hyväntoivonpuiston takia”, Havia sanoo.
Pitkä puistoalue linkittää alueen rakennukset ja niiden sisäpihat turvallisesti niin, että lapset voivat esimerkiksi kulkea kodista ja pihasta toiseen ylittämättä autoteitä.
”Kun muutimme alueelle, niin tunsin heti, että jo ensimmäisistä asukkaista lähtien on Jätkäsaaressa haluttu hitsautua yhteen ja vaikuttaa asuinympäristöön.”
Muuttoa vaivasi epäluulo. Havia oli tottunut Lauttasaaressa asuessaan meren läheisyyteen ja pitkään, julkiseen rantaviivaan.
”Meri ei ole samalla tavalla läsnä Jätkäsaaressa. Onko täällä edes tarkoitus hengailla rannoilla?” Havia pohtii.
Kuvataiteilija kaipaa myös alueelle yhteisöllisiä tiloja, joissa jakaa taidekokemuksia.
”Jätkäsaarenlaiturin makasiineissa sijaitsivat aiemmin muun muassa Huuto-, Rankka- ja SIC-galleriat. Siellä oli aina parhaat bileet! Kaipaan niitä kovasti.”
Paljon kulttuurivastuuta alueella kantaa Victoria-kortteli yhteisöineen ja ryhmäteatteri Viirus.
Vieressä AX-taidehotellin julkisivuteos Split Views (2022) taas toteutettiin yhteistyössä SARC-arkkitehtien ja taiteilijapari Tommi Grönlundin sekä Petteri Nisusen kanssa.
”Voimme vielä vaikuttaa siihen, millainen alueen identiteetistä rakentuu”, Havia muistuttaa.
Yksi alueen kehittäjistä on Hedon Blakaj, Aalto-yliopiston lehtori ja 18 Grams -kahvilan perustaja. Blakaj on asunut Jätkäsaaressa perheineen kymmenen vuoden ajan.
”Olen nähnyt alueen ja kaupunginosan identiteetin rakentumisen useasta osoitteesta”, Blakaj kertoo.
”Nykytilanne on suoraan sanottuna villi – kehitystä on tapahtunut niin paljon! Alueesta on muodostunut ihan oikea naapurusto.”
Blakajn mukaan kaupunginosa muodostuu yhteisöllisyydelle ja ihmisten toistuville kokemuksille, joita kerrotaan perintönä eteenpäin.
Kaupunginosan identiteetin muodostuminen on siis toistumisen ja toistamisen varainen asia, joka tarvitsee kehittyäkseen rutiineja.
“On tärkeää, että emme puhu identiteetistä hyvänä tai huonona asiana, vaan asiana joka kehittyy jatkuvasti.”
Blakajn mukaan Jätkäsaarelle ei ole vielä varsinaisesti muodostunut omaa identiteettiä. Sellaisen rakentumiseen vaaditaan yrittäjän mukaan vielä ainakin yksi sukupolvi.
Alue on kuitenkin hyvää vauhtia vakiinnuttamassa omaa persoonaansa.
“Meillä on kivijalkayrittäjiä, ravintoloita, kahviloita ja kaunis puisto. Kun vielä saamme alueen rannan kuntoon saunoineen, kehityksen myötä ihmiset myös hakeutuvat alueelle rakentamaan sen tarinaa.”
Lue koko artikkeli näköislehdestä TÄÄLTÄ
Teksti: Elena Sulin