Helen miettii ydinvoimaa naapurustoon – infotilaisuuksia marraskuussa
Salmisaaren voimala-alue alkuvuonna 2026. Etualalla vuonna 2025 valmistunut ilma-vesilämpöpumppulaitos, joka tuottaa kaukolämpöä 14 megawatin ja kaukojäähdytystä kahdeksan megawatin teholla. (Kuva: Helen)
Energiayhtiö Helen suunnittelee pienydinvoimalan rakentamista Helsinkiin. Toiveena on tuottaa ydinvoimalla kaukolämpöä ja ehkä myös sähköä 2030-luvun loppuun mennessä.
Suunnitelmat ovat vielä alussa, eikä varmaa ole vielä mikään. Helenin vuonna 2024 käynnistyneessä ohjelmassa on edetty suunnitelmien mukaisesti, kertoo Helen Ydinvoima Oy:n toimitusjohtaja Pekka Tolonen.
Helen Ydinvoima Oy on Helenin vuonna 2026 pienydinvoimahankkeelle perustama tytäryhtiö.
”Käynnissä on laitospaikan valinta, ympäristövaikutusten arviointimenettely, laitostoimittajan valinta sekä rahoitus- ja liiketoimintamallin määrittely”, Tolonen kertoo.
Helen tavoittelee pienydinvoimalalla 400-500 megawatin kaukolämpötehoa. Se kattaisi noin puolet koko Helsingin vuosittaisesta lämmöntarpeesta. Jos toteutukseen etenee suurempi yhteistuotantolaitos, tuotetaan lisäksi sähköä ”muutama sata megawattia”, Tolonen kertoo.
Pienydinvoimalahanketta on kuvattu Helenin historian suurimmaksi investoinniksi ja sen hinta on miljardeja euroja. Ennen ydinvoimalan rakentamista on edessä vielä vuosien selvittelyt ja lupamenettelyt, johon tarvitaan poliittisia päätöksentekoa ja viranomaistyötä.
Sijoitusvaihtoehdoiksi pienydinvoimalalle on esitetty kolmea paikkaa: Salmisaari, Vuosaari tai Östersundom. Salmisaaren sijainti on mahdollisista ydinvoimalapaikoista urbaanein, sillä asutusta on vain muutaman sadan metrin päässä Ruoholahdessa. Salmisaaren etuna on valmis voimalaitosalue ja infrastruktuuri, Tolonen kertoo.
Haasteena on asutuksen läheisyys. Tolosen mukaan Salmisaareen on mahdollista rakentaa ainoastaan kaukolämpöä tuottava laitos tehdasalueen pienen koon vuoksi.
Helenin alustava arvio suojavyöhykkeestä on 200 metriä ja varautumisalueesta 800 metriä. Suojavyöhyke ja varautumisalue ovat termejä, joita käytetään väestönsuojelussa ja pelastustoiminnassa. Helenin mukaan varautumisalueeseen ei liity maankäytön rajoituksia, ja kummallakin alueella voi viettää normaalia arkea.
Huolta herättää kuitenkin se, että kaupallisista pienydinvoimaloista ei ole kokemusta vielä kellään koko Euroopassa. Tolosen mukaan kyseessä on ”vanha ja tuttu teknologia”, josta on paljon kokemusta maailmalta ja Suomesta. Toteutettavan laitosmallin turvallisuus varmistetaan, Tolonen vakuuttaa.
”Pienydinvoimaa koskee samat tiukat turvallisuusvaatimukset, kuin isojakin ydinvoimaloita, ja toimintaa valvovat viranomaiset. Hankkeen ehdoton edellytys on, että voimme olla täysin vakuuttuneita laitoksen turvallisuudesta. Muuten voimalaa ei rakenneta”, Tolonen sanoo.
Näkymä Salmisaaren B-voimalaitoksen entiseen turbiinihalliin kadulta päin. Havainnekuvasta on poistettu rakennuksen ulkoseinä ja kuvassa näkyy Steady Energyn kehittämän LDR-50 pienydinreaktorin sijainti. (Kuva: Steady Energy)
Uutta pienydinvoimalassa on laitoksen koko ja yksinkertaisuus, sekä standardointi, joka mahdollistaa sarja- ja tehdasvalmisteisten moduulien kuljettamisen paikalle valmiina.
Tolosen mukaan pelkkää kaukolämpöä tuottava laitos on sähköä tuottavaa laitosta yksinkertaisempi. Kaukolämpöä tuottava laitos ei esimerkiksi tarvitse merivettä jäähdytykseen. Kaikissa uudenaikaisissa pienydinvoimaloissa myös hätäjäähdytys toimii ilman sähköä, Tolonen kertoo.
Pienydinvoimalan etuna on lisäksi isoa voimalaa alempi hinta. Tolosen mukaan yhden pienydinvoimalan hinta olisi yhdestä viiteen miljardia euroa riippuen siitä tuotettaisiinko sillä kaukolämmön lisäksi myös sähköä. Pelkkää kaukolämpöä tuottava laitos olisi Tolosen mukaan halvempi vaihtoehto. Isot, perinteiset ydinvoimalat voivat maksaa moninkertaisesti enemmän. Esimerkiksi Olkiluoto 3 -ydinvoimala maksoi yli 10 miljardia euroa.
Ydinvoimaloiden tuottamaa jätemäärää Tolonen ei pidä ongelmana tai edes suurena verrattuna esimerkiksi hiilivoiman jätteisiin.
”Meillä Suomessa on osaamista ydinjätteen loppusijoituksessa. Jätteidenkäsittely on oleellinen osa ydinvoimaa ja se otetaan huomioon jo suunnitteluvaiheessa.”
Pienydinvoimalahankkeen taustalla on Helenin ja Helsingin kaupungin halu tuottaa vähäpäästöistä, toimitusvarmaa ja säästä riippumatonta energiaa kaupunkilaisille.
Kivihiilen polttamisesta Helen luopui vuonna 2025, kun Salmisaaren hiilivoimala ajettiin alas.
Nykyisin voimala-alueella tuotetaan kaukolämpöä sähkökattiloilla, ilma-vesilämpöpumpuilla sekä polttamalla puupellettejä. Salmisaaren alueen tämänhetkinen tuotantomäärä riippuu ulkoilman lämpötilasta ja sähkön markkinahinnasta. Enimmillään yhteenlaskettu kaukolämmön tuotantoteho on noin 400 megawattia. Lisäksi alueella on kaukolämpövarasto sekä siellä tuotetaan kaukojäähdytystä.
Helenin tavoitteena on irtautua polttamiseen perustuvasta energiantuotannosta vuoteen 2040 mennessä ja korvata se ydinenergialla.
Ennen ydinvoimalan rakentamista tarvitaan ympäristövaikutusten arvioinnin (yva) lisäksi kaavamuutos sekä luvat muun muassa Säteilyturvakeskukselta (STUK).
Vuosina 2026 ja 2027 tehtävän ympäristövaikutusten arvioinnin tulokset julkaistaan vuonna 2028. Helen järjestää arvioinnin yhteydessä avoimia kuulemistilaisuuksia. Asukkaat voivat osallistua keskusteluun jatkossa myös kaavoituksen aikana.
Rakentamiseen vaadittu uusi ydinenergialaki hyväksyttiin eduskunnassa kesäkuussa, ja laki astuu voimaan vuoden 2027 alussa.
Salmisaaressa on tällä hetkellä käynnissä kaukolämpöä tuottavan pienydinvoimalan koelaitoksen rakentaminen, josta vastaa suomalainen ydinteknologiayhtiö Steady Energy.
Yritys vuokrasi koelaitosta varten käytöstä poistetun B-hiilivoimalan hallin. Pilottilaitoksessa ydinpolttoaineen korvaa sähkövastus.
Yrityksen tai Helenin mukaan hanke ei ennakoi lopullisen ydinvoimalan tuloa Salmisaareen. Tolonen ei lähde arvioimaan miten todennäköistä on, että ydinvoimala tulisi juuri Salmisaareen.
”Pienydinvoimalan laitospaikkavalintaa tullaan arvioimaan erityisen tarkasti.”
Helen Oy järjestää kuulemistilaisuuksia osana ympäristövaikutusten arviointimenettelyä:
16.11.2026 klo 18.00
Yleinen tilaisuus Oodissa, tilaisuutta voi seurata myös striimin välityksellä.
24.11.2026 klo 16.30–19.00
Jätkäsaari–Ruoholahti-aluetta koskeva tilaisuus Ruoholahdessa We Land -talossa osoitteessa Itämerenkatu 25.
Lue koko juttu marraskuun 2026 printtilehdestä. Näköislehdet löytyvät JR-LEHTI-mobiilisovelluksesta.