Helsingin telakan toimitusjohtaja jätkäsaarelaistui

Helsinki Shipyardin toimitusjohtaja Carl-Gustaf Rotkirch on viihtynyt hyvin Jätkäsaaressa. Kuva Rauno Hietanen

155-vuotias vuotiaan Hietalahden telakka jatkaa normaalisti, vaikka Hernesaaren asuinrakentaminen haukkaakin kolmanneksen sen pinta-alasta.

Urho- ja Sisu-jäänmurtajat, Finnjet, luksusristeilijöitä Karibialle, lukuisia autolauttoja. 

Ruoholahti-Jätkäsaaren naapurista on vuosien saatossa lähtenyt yli 500 laivaa maailman merille. Maailmalla käytössä olevista jäänmurtajista puolet on peräisin Helsingin telakalta.

Tuorein telakalta valmistunut laiva on jäätämurtava tankkeri Yuriy Kuchiev. Se luovutettiin viime elokuussa omistajilleen.

Jätkäsaaresta Yuriy Kuchievin lähtöä seurasi muun muassa Carl-Gustaf Rotkirch, Helsingin telakan eli Helsinki Shipyard Oy:n nykyinen toimitusjohtaja.

”Istuin parvekkeella ja katsoin, että koska laiva lähtee”, kertoo Rotkirch.

Rotkirch muutti  Hietalahdenrannasta Juutinraumankadulle Jätkäsaareen pari vuotta sitten.

”Talo on kiva, samassa talossa on Uusi Sauna ja palvelut ovat lähellä. Ravintolatarjonta kasvaa koko ajan”, Rotkirch kehuu.

”Kävelymatka Citymarketiin ei ole pitkä. Olemme käyttäneet pesulaa, ompelimoa ja suutaria, kaikki löytyvät läheltä.”

Hyvällä säällä Rotkirchin työmatkat telakalle taittuvat kävellen tai pyörällä. Työpaikalle on osittainen näköyhteys kotoa.

”Kotoa näki Yuriy Kuchiev -tankkerin kansirakennelmat talojen välistä”, Rotkirch kertoo.

312-metrinen sisähalli on on telakan suurin rakennus. Siellä on hitsattu kasaan niin luksusristeilijöitä, autolauttoja, jäänmurtajia kuin tankkereitakin. Kuva Rauno Hietanen

Telakka sai uuden omistajan toukokuussa 2019, kun Algador Holdingsin omistukseen siirtyi koko Helsinki Shipyard Oy:n osakekanta.

Heti perään eli kesäkuussa 2019 telakka teki sopimuksen kahden luksusristeilyaluksen rakentamisesta. Risteilijöiden tilaaja on Venäjän suurin jokiristeilijäyhtiö Vodohod Ltd. Vodohod on Algadorin omistama yhtiö.

Vuonna 1975 Hietalahdessa valmistui jäänmurtaja, jonka tasavallan presidentti Urho Kekkonen kastoi kaimakseen. Urhon sisaralus Sisu valmistui 1976. Molemmat palvelevat yhä. Kuva Helsingin telakka

Luksusristeilijöistä ensimmäinen on tarkoitus luovuttaa elokuussa 2021 ja toinen tammikuussa 2022.  Laivat ovat noin 110-metrisiä. Niiden matkustajakapasiteetti on 148 henkilöä ja miehistön maksimimäärä 110 henkilöä.

Kaupungin kasvaessa ja muuttuessa Helsingin telakka on pysynyt samalla paikalla jo yli puolitoista vuosisataa. 

Hiljattain telakka sopi kaupungin kanssa vuokra-ajan jatkamisesta vuoteen 2035 saakka. 

”Nyt uuden firman nimissä olemme avanneet keskustelun siitä, että vuokra-aikaamme pidennetään vielä 15 vuotta eli vuoteen 2050 asti”, Rotkirch kertoo.

Telakan tuorein luovutus on jäätämurtava tankkeri Yuriy Kuchiev elokuulta 2019. Kuva Helsingin telakka

Tänä vuonna Hernesaaren kaupunginosan rakentaminen alkaa vaikuttaa telakan arkeen konkreettisesti.

Telakan pinta-ala pienenee reiluun kymmeneen hehtaariin aiemmasta noin 15 hehtaarista, kun Hernesaaresta puretaan neljä isoa hallia.

”Vuoden viimeisenä päivänä meillä päättyy vuokrasopimus Hernesaaressa. Siihen mennessä meidän pitää purkaa siellä olevat rakennukset”, sanoo telakan kiinteistöistä ja kunnossapidosta telakalla vastaava johtaja Jarmo Saramies.

Purkutyö alkaa helmikuussa suurlohkohallista, joka on aivan Hernesaaren jalkapallohallin vieressä. Lähellä on myös risteilijälaituri, ja telakka haluaa turvallisuussyistä saada purkutyöt vauhtiin ennen loppukevättä, jolloin risteilyturistien määrä purettavan hallin vieressä kasvaa.

Telakan toiminta kuitenkin jatkuu normaalisti, vaikka pinta-ala pienenee. Logistiikkaketjua telakka aikoo tehostaa, eli telakka-alueelle tuodaan vain ne tavarat, jotka siellä sillä hetkellä tarvitaan. 

On myös todennäköistä, että telakka perustaa varaston telakka-alueen ulkopuolelle.

Historiansa aikana Helsingin telakka on levittäytynyt peräti 30 hehtaarin alueelle. Vuosien varrella supistuminen kymmeneen hehtaariin tuntuu kovalta pudotukselta, mutta laivanrakennus on kehittynyt ja tehostunut vuosien varrella.  

Laivat muun muassa rakennetaan nykyään mahdollisimman isoista moduuleista, jotka legopalikoiden tapaan liitetään yhteen telakalla.

”On järkevääkin tuoda isoja valmiita kokonaisuuksia, kuin että ahtaaseen laivaan kannettaisiin olalla putkia tai jotain yksittäisiä komponentteja, Saramies kuvailee.

Esimerkiksi risteilijälaivojen hyttimoduuleissa on pääsääntöisesti valmiina kaikki kalusteet sängystä lähtien, kun se kiinnitetään laivaan.

Saramies uskoo, että yhteiselo Hernesaaren tulevien asukkaiden ja työpaikkojen kanssa sujuu hyvin. Hänen mukaansa telakka on päässyt kaupungin kanssa suunnittelemaan aluetta niin, että esimerkiksi tavaraliikenne telakalle sujuu hyvin jatkossakin. 

”Meillä on sitten jatkossa 16-kerroksiset kerrostalot pääporttien toisella puolella, siinä on päiväkodit ja kaupat lähellä”, Saramies kuvailee.

Vuonna 1865 perustetulla telakalla on ollut monta omistajaa ja nimeä. Vuonna 1936  Wärtsilästä tuli telakan omistaja. 1990-luku oli Kvaerner Masa-Yardsin ja luksusristeilijöiden aikaa. 

2000-luvulla loistoristeilijöiden koot kasvoivat niin suuriksi, että niiden tuotanto siirrettiin Turkuun. Viime vuodet Helsingin telakalla on rakennettu autolauttoja ja jäätämurtavia aluksia Aker Finnyards-, Aker Yards- ja STX Europe -nimillä.

Mutta nyt tilauskirjassa on jälleen risteilijöitä.

”Uusien tilausten myötä palaamme risteilijöihin”, Saramies sanoo.

Rauno Hietanen
rauno.hietanen@ruoholahdensanomat.fi


FAKTA

Hietalahden telakalla on ollut monta omistajaa puolentoista vuosisadan aikana

  • Helsingin telakalta Hietalahdesta on valmistunut yli 500 laivaa sen toimintansa aikana. Nykyisin telakan palveluksessa on noin 400 työntekijää.
  • Telakan tarina alkaa vuodesta 1865, kun Helsingfors Skeppsdocka perustetaan.
  • Vuonna 1910 jäänmurtajien rakentaminen alkaa Helsingissä. 
  • Vuonna 1936 Wärtsilästä tulee telakan uusi omistaja.
  • Vuonna 1961 valmistui Suomen ensimmäinen autolautta Skandia. Siinä oli ensimmäisenä Suomessa läpiajettava autokansi, johon mahtui 175 henkilöautoa ja 20 kuorma-autoa.
  • Vuonna 1977 Finnjet rakennetaan Helsingissä. Luovutuksensa aikaan alus on maailman nopein, pisin ja suurin autolautta.
  • Vuonna 1984 telakalta luovutetaan ensimmäinen risteilyalus, jonka hytit on rakennettu periaatteella AOC eli ”All Outside Cabins”. Alus saa nimen Royal Princess.
  • 1989 Masa-Yards aloittaa toimintansa Helsingin telakalla. Kvaerner ostaa Masa-Yardsin vuonna 1991 ja näin syntyy Kvaerner Masa-Yards. 1990-luvulla kymmeniä luksusristeilijöitä rakennetaan Carnivalille. Viimeisimpänä Carnival Miracle vuonna 2004.
  • Kvaerner Masa-Yards fuusioituu Aker Finnyardsin kanssa vuonna 2004 ja yhtiö aloittaa toimintansa nimellä Aker Finnyards Oy. Vuonna 2006 yhtiö muuttaa nimekseen Aker Yards ja vuonna 2009 telakka myydään STX Europelle. 
  • Arctech Helsinki Shipyard Oy perustetaan joulukuussa 2010 kun STX Finland ja venäläinen United Shipbuilding Corporation (USC) allekirjoittavat yhteisyrityssopimuksen.
  • Vuonna 2019 Algador Holdings Ltd allekirjoittaa kauppasopimuksen Arctech Helsinki Shipyard Oy:n kanssa Helsinki Shipyard Oy:n ostamisesta. Kauppa astuu voimaan 20. toukokuuta. Helsinki Shipyard Oy:n toimitusjohtajaksi nimitetään Carl-Gustaf Rotkirch.
  • Kesäkuussa 2019 Helsinki Shipyard ja Venäjän suurin jokiristeilyvarustamo Vodohod Ltd allekirjoittavat sopimuksen kahden luksusristeilyaluksen rakentamisesta.
  • Elokuussa 2019 telakalta valmistuu arktinen jäätämurtava tankkeri Yuriy Kuchiev.