Jätkäsaaren katutaideteoksia odottaa asentamista varastossa
Olli Mantere Lämmin kohtaaminen -nimisen teoksensa äärellä vuonna 2021, jolloin teos asennettiin Malaganaukiolle. Mantereen asennusta odottava Kiviä liikkeessä -teos kuuluu samaan teossarjaan. (kuva: Rauno Hietanen)
Jätkäsaareen on saatu neljä uutta julkista taideteosta vuoden 2020 jälkeen. Valmiina asentamistaan odottaa kaksi teosta.
Teosten tuloa Jätkäsaareen on viivästyttänyt vuosilla alueen rakentamisen pitkittyminen.
Toinen valmiista teoksista on Panu Rytkösen veistossarja Maan merkit mereltä. Helsingin kaupunki tilasi kuusiosaisen pronssiveistossarjan vuonna 2015 ja teos valmistui vuonna 2019.
”Teos on yhä varastoituna odottamassa Saukonlaiturin alueen valmistumista. Alueen asuinrakennusten rakennushankkeet eivät ole vielä alkaneet ja teosta päästään asentamaan mitä luultavimmin vasta vuosien päästä”, kertoo HAM Helsingin taidemuseon kuraattori Kristiina Ljokkoi.
Toinen asentamista odottava teos on Olli Mantereen veistos Kiviä liikkeessä (entiseltä nimeltään Globaali keskustelu). Pyöreä kiviveistos on kuusiosaisen teossarjan viimeinen osa. Teos valmistui vuonna 2018 ja tämänhetkisen arvion mukaan se asennetaan paikalleen Rionkadun aukiolle päiväkoti Jätkäsaaren edustalle vuonna 2028.
Ljokkoin mukaan Mantereen teos päästään asentamaan vasta, kun Bunkkerin paikalle tulevan liikuntakeskuksen rakentaminen on valmis ja aukiota päästään viimeistelemään. Mantereen teossarjan viisi muuta osaa sijaitsee jo nyt toisilla Jätkäsaaren aukioilla.
Projektien venymisen vuoksi myös teosten julkistustilaisuudet siirtyvät. Akseli Leinosen teos Litorinameren kalastajat asennettiin paikoilleen vuosina 2024–2025, mutta julkistamaan teos päästiin vasta nyt.
Näiden lisäksi tulevaisuudessa Jätkäsaareen ollaan saamassa ainakin kaksi puolijulkisten tilojen teosta kaupungin rakennuksiin.
”Jätkäsaaren liikuntakeskukseen sekä Melkinlaiturin peruskoulun ja päiväkodin uudisrakennuksiin ollaan saamassa taideteokset. Kaupunki tiedottaa tarkemmin niistä myöhemmin”, Ljokkoi kertoo.
Jätkäsaaren ja Ruoholahden alueella on kymmeniä julkisia taideteoksia, joista suurin osa kuuluu HAMin kokoelmiin. Lisäksi mukana on muun muassa talonyhtiöiden ja yritysten hankkimia teoksia. Suurin osa kaupungin julkisista teoksista on hankittu prosenttiperiaatteella eli rakennushankkeiden määrärahoilla, joista käytetään yksi prosentti taidehankintoihin.
Toimintatapaa on noudatettu vuodesta 1991 alkaen. Teokset tilataan yleensä taiteilijoilta varta vasten tietylle paikalle usein jo kaavoitusvaiheessa.
Kaikkiaan Helsingissä on noin 500 julkista taideteosta ja niistä noin puolet kuuluu HAMin kokoelmiin. Teokset ovat muun muassa veistoksia, seinäteoksia, muistomerkkejä ja ympäristötaidetta. Teokset sijaitsevat puistoissa, aukioilla, kaduilla tai sisätiloissa, kuten metroasemilla, päiväkodeissa, kouluissa tai sairaaloissa.
Vanhimmat teokset ovat 1800-luvulta. HAM Helsingin taidemuseo hankkii teoksia prosenttiperiaatteen lisäksi omilla määrärahoillaan sekä lahjoituksilla.
Artikkeli ilmestyi lokakuun 2026 printtilehdessä Lue koko juttu JR-LEHTI-sovelluksen näköislehdestä. JR-LEHTI-sovellus on ladattavissa ilmaiseksi Google Playstä tai App Storesta. Sovellus ei vaadi rekisteröitymistä eikä se kerää tietoja käyttäjistä.
Asennusta odottavat taideteokseet
Kiviä liikkeessä (osa 6 teossarjasta), ent. Globaali keskustelu, tulossa arviolta 2028.
Tekija: Olli Mantere (1972–)
Paikka: Rionaukio
Materiaali: Brasilialainen vihreä graniitti
Kivessä kohtaavat kolme aaltoliikettä, jotka tulevat maapallon tulevaisuuden kannalta merkittävistä paikoista: Pekingistä, Teheranista ja Rio de Janeirosta. Aaltojen lähtökaupunkien nimet on kirjoitettu kiven pintaan. Vuonna 2019 valmistunut teos kertoo maailman toivosta.
”Maailmalla on toivoa, jos todelliseen globaaliin keskusteluun kyetään. Tämä on sarjan lempiteokseni”, kertoi Mantere vuonna 2022.
Maan merkit mereltä, tulossa 2030-luvulla
Tekijä: Panu Rytkönen (1983–)
Paikka: Saukonlaituri
Materiaali: Pronssi
Kuusiosainen teossarja on toteutettu prosenttihankkeena ja kuuluu HAM Helsingin taidemuseon kokoelmiin.
Helsingin kaupunki tilasi teoksen Rytköseltä jo vuonna 2015, ja se valmistui vuonna 2019.
Teos on odottanut vuosia asentamista kaupungin varastolla Jätkäsaaren rakennushankkeiden viivästymisten vuoksi. Näillä näkymin teos asennetaan Saukonlaiturille 2030-luvulla.
Rytkönen sai innoituksensa teokseen tiedosta, että Saukonlaiturin paikalla aikoinaan sijainneen Saukko -saaren louhittua kiveä on käytetty Helsingin kirkkojen rakentamiseen. Teoksen osat ovat saaneet muotoaan Johanneksenkirkon torneista.
Teksti: Pipsa Sinkko-Westerholm