Kaupoista löytyvät ostoslistat ovat ”pieniä aarteita”
Nina Lindström etsii muiden ostoslistoja kauppareissuillaan. (kuva Leena Vuorenmaa)
Nina Lindströmin erikoinen harrastus alkoi Ruoholahden Citymarketista löytyneestä oranssista kauppalapusta. ”Hauskimmassa lapussa luki rutaleita.”
”Kauppalappuset ovat kuin pieniä aarteita minulle. Ilostun kovasti kun löydän yhden, ja laitan poikaystävälle viestin että taas löytyi!” kuvailee Nina Lindström. Lindström pitää Instagramissa suosittua Kauppalappusia-tiliä, jolla hän julkaisee kuvia löytämistään kauppalappusista eli ostoslistoista.
Käsinkirjoitetut kauppalappuset ovat aarteita myös siksi, että ne ovat katoavaa kansanperinnettä. Lindström kirjoittaa ostoslistansa paperille vaikka monet käyttävät puhelinta ostoslistojen tekemiseen. Hän aloitti harrastuksensa viime tammikuussa löydettyään Ruoholahden Citymarketista oranssin kauppalapun.
”Olen utelias luonne ja aina silloin tällöin löysin kauppalappuja. Oli jännittävä lukea, olisiko niissä arkisia asioita vai esimerkiksi jotain erikoisempia yhdistelmiä kuten hillerinruokaa ja papaijaa. Tammikuussa olin ostoksilla Ruoholahdessa, ja oranssista kauppalapusta sain idean. Otin kuvan, perustin tilin Instagramiin, ja julkaisin kuvan siellä.”
Instagram oli Lindströmille itsestään selvä valinta kuvien julkaisukanavaksi. Instagram on suosittu kuvien ja videoiden jakelukanava, ja usein kuvilla tai tilillä on joku teema ja tarina.
Kauppalappuset-tilin seuraajamäärä on kasvanut tasaisesti, ja nyt sillä on jo yli 100 seuraajaa. Lindström on yllättänyt suosiosta. Hänestä on hienoa pystyä kuvillaan ilahduttamaan muitakin, ja tykkäykset ja seuraajat ovat kiva lisä.
”Kauppalappuset ei ole minulle kokopäivätyötä, vaan hauska harrastus. Välillä olin huolissani, kun lappuja ei löytynyt, mutta sitten ajattelin että niitä löytyy kun niitä löytyy. Kaupassa tulee kuitenkin käytyä säännöllisesti eli tämä harrastus on helppo ja ilmainen. Eikä se vaadi mitään ylimääräistä kuten menemistä metsään tai paljon aikaakaan.”
Ehdottomasti parhaimmat apajat kauppalappusille on Ruoholahden Citymarketissa. Lindströmin mukaan se kauppa ei koskaan petä. Seuraavaksi parhaiten kauppalappuja löytyy Kampin Lidlistä.
Sen sijaan Kampin isosta K-kaupasta ei enää löydy lappuja niin hyvin kuin aiemmin.
”Siellä tehtiin isoa remonttia, joka voi vaikuttaa esimerkiksi kaupan siivoamiseen ja siten lappujen määrään. Nyrkkisääntö on, että mitä isompi kauppa, sitä enemmän kauppalappuja.”
Lappujen löytyminen on muutoinkin melkoista sattumaa, sillä usein ne laitetaan taskuun tai roskikseen.
Kun kiinnostava kauppalappu löytyy, Lindström ottaa kuvan ja heittää lapun pois.
”Yritän etsiä jokaiselle kuvalle vähän erilaisen taustan ja kontrastia väreille. En säilytä lappuja, sillä usein ne ovat olleet lattialla eivätkä ole kovin puhtaita.”
”Tähän mennessä suosituin kuvani oli hyvin yksinkertainen: harmahtava tausta, ja peukaloni näkyy kuvassa. Ehkä punaisesta kynsilakasta ja taustasta syntyi juuri sopivanlainen kontrasti.”
Kauppalappujen perusteella ihmiset ostavat hyvin perusasioita kaupasta. Myös vuodenajat vaikuttavat ostoksiin.
”Usein lapuissa lukee leipää, voita, kurkkua, tomaattia. Juhlapyhät ja esimerkiksi kesä vaikuttavat ostoksiin. Kesällä ostetaan usein mökkiruokaa, makkaraa ja sen sellaista”, toteaa Lindström.
Lindströmin mukaan harrastus on luonut myös uusia suhteita, ja arkinen aihe madaltaa kes- kustelunaloitusta.
”Esimerkiksi seuraajien kanssa arvuutellaan, että onkohan tulossa juhlat, jos kauppalappu on kovin pitkä tai siinä lukee kermaa, voita, kananmunia. Ilmeisesti yksi vakituisista seuraajistani on kokki tai ainakin hän harrastaa ruuanlaittoa. Hänen kanssaan juttelen, mitä kauppalapun aineksista voisi tehdä.”
Ostoslistat saattavat paljastaa, onko esimerkiksi juhlat tulossa.
Keskustelukumppanit voivat vaihtua, ja välillä sitä käydään myös englanniksi.
”Hauskimmassa kauppalapussa luki rutaleita. En ymmärtänyt, mitä sana tarkoittaa, joten goog- lasin sen. Rutaleet tarkoittavat viinirypäleitä. Olen löytänyt kaksi muutakin lappua, jotka on kirjoi- tettu samanlaisella käsialalla. Toisessa niistä luki myös rutaleita, toisessa ei. Toivon, että löytäisin samalta henkilöltä vielä lisää lappuja.”