Kolikoita ja räjähdelaatikon kansi – kanavasta löytyy magneetilla monia aarteita
Jätkäsaaren ja Ruoholahden välissä kulkevasta kanavasta löytyy paljon metallia. Magneetilla ongittaessa saalis on lähes aina taattu.
Teksti ja kuvat: Rauno Hietanen
Magneetilla kalastajia näkyyy Euroopan kaupungeissa, joten miksei laji sopisi tännekin.
Ruoholahden kanava osoittautuukin loistavaksi paikaksi tähän urbaaniin lajiin.
Aloitamme Selkämerenkadun sillan alta. 13-vuotias lauttasaarelainen Helka on ystävänsä kanssa kokeilemassa lajia ensi kertaa.
Varusteena on Motonetistä hankittu parinkymmenen euron kalastusmagneetti, jolle luvataan 200 kilogramman nostovoimaa. Paketissa tulee myös haka ja sen päässä 15 metrin oranssi köysi. Käyttövalmis setti siis.
- Paljon pieniä ruostuneita metallihiutaleita jää toistuvasti kiinni magneettiin.
Magneetti on melko vaatimattoman kokoinen mötikkä, joten nostovoima epäilyttää hieman.
Kunnes magneetti jämähtää vahingossa kiinni kanavan aidan tukirautaan. Tarvitaan aikuisen apua ja itse asiassa aikuisen terävä potku, jotta neodyymimagneetti lähtee irti. Enää ei teho epäilytä.
Sitten kalastamaan. Ensimmäinen heitto tuottaa jo jotain, nimittäin pieniä kiviä, joissa on näköjään sen verran rautaa, että ne tarttuvat magneettiin. Pienet kivet tulevat tutuksi kalastusillan aikana, niitä pitää pyyhkiä pois joka kerta kun magneettia vedetään takaisin ylös. Myös ohutta metallisilppua tarttuu magneettiin jatkuvasti. Sen alkuperä jää tuntemattomaksi.
Suojahansikkaat ovat ehdoton varuste lajissa, niillä pyyhitään magneetin päätä. Hansikkaita tarvitaan myös kun tartutaan ruosteisiin ja välillä teräviin metallinpalasiin.
Sitten toinen heitto. Siinä on jotain kiinni! Se on kolikko! Eikä mikä tahansa kolikko, vaan kymmenen pencen (noin 12 sentin) kolikko Englannista asti.
Kalastajat ovat innoissaan.
Pelko, että mitään ei nouse kanavasta koko iltana, onkin turha.
Kalastamme Selkämerenkadun sillalta vielä vartin, ja tuloksena on muutama ruuvi.
Seuraava kalastuspaikka on allas Ruoholahden torin vieressä. Täällä kanava on jo leveä ja syvä.
Pian ylös nouseekin illan yksi kiinnostavimmista esineistä: ruostunut metallinen kotelon kansi. Kannessa on muovinen etiketti osittain tallella, ja siitä erottuu tekstiä: Explosive…ordnance.. jan 2008, kannessa on kantokahvakin vielä paikoillaan.
Määritämme löydön räjähdelaatikon kanneksi. Tälle löydöksen (ehkä rakennustyömaalta ajautunut) tarinalle emme saa loppua, mutta seuraavan saaliin osalta saammekin koko tarinan.
Saaristovenelaiturin kohdalta Faro-ravintolan takaa nostamme ylös pyöreän kapistuksen, joka näyttää polkupyörän ohjaustankoon kuuluvalta soittokellolta.
Pohdinnan jälkeen toteamme, että se onkin käsilaskuri, jollaisella vaikkapa lentohenkilökunta tai laivojen henkilökunta laskee kyytiin nousseiden matkustajien määrän.
Sopivasti näemmekin saaristolaivan lähestyvän Crusellinsillan suunnasta.
- Kaksi marjaa. Vedestä noukittu käsilaskuri kohtasi käytössä olevan laskurin.
Kun vene on kiinnittynyt laituriin, käymme kertomassa veneen purserille löydöksestämme. Identtinen käsilaskuri roikkuu purserin vyössä. Tästähän se on tippunut kenties edelliskesänä joltakin työntekijältä. Otamme muistoksi yhteiskuvan käsilaskureista.
- Lauttasaarelainen 13-vuotias Helka kokeili magneettikalastusta ja jäi heti koukkuun.
Painava todiste magneetin nostokyvystä saadaan venepaikkojen vierestä läheltä äskeistä saaristovenelaituria. Sieltä nousee useamman kilon painoinen venesataman kiinnityspoiju. Pituutta on puolitoista metriä.
Viemme illan päätteeksi rautapoijun taloyhtiön kierrätyshuoneeseen odottamaan matkaa sorttiasemalle. Tämä ei ole enää oikein kotitalousjätettä.
Kun olisi jo aika lopettaa kalastus, Helka ystävineen ilmoittaa, että he aikovat jatkaa koko illan ja yön tätä.
Pienen neuvottelun jälkeen heille sopii, että kalastusta jatketaan mahdollisimman pian jonain toisena päivänä.
Illan aarteet löytyvät loogisilta paikoilta. Viiden sentin kolikot löytyvät sillalta, jossa on paljon kiinni rakkauslukkoja. Ilmeisesti sillalta heitetään toivomuskaivomaisesti rahaa kanavaan. Ainoastaan viisisenttiset (sekä yhden ja kahden sentin kolikotkin) tarttuvat magneettiin. Isommat kolikot eivät reagoi tarpeeksi magneettiin.
Yhtään avainta emme saaneet ylös kanavasta. Alkuteoriana oli, että kun rakkauslukkoja kiinnitetään sillankaiteeseen, avain heitetään sen jälkeen kanavaan.
Testi omilla avaimilla kuitenkin osoittaa, että uudet tai vanhatkaan Abloy-avaimet taikka polkupyörän avaimet eivät reagoi magneettiin.
Kalastajateinit pohtivat, millaisia aarteita voisi vielä löytyä. Ehkä kassakaappi? Ehkä sellainen lompakko, joka on täynnä seteleitä, mutta jossa on myös paljon viisisenttisiä, jotta se tartttuisi magneettiin?
Pyöriä tai sähköpotkulautoja ei tällä kertaa tartu magneetti, vaikka niitä tuupataan kanavaan joka vuosi. Joka vuosi myös kaupungin sukeltaja nostelee niitä ylös kanavasta.
- Kahden tunnin saalis. Etualalla puolentoista metrin pituinen satamapoijun osa. Keskellä räjähdelaatikon kansi. Muut tavarat suurimmasta pienimpään: tunnistamaton metalliputki, polkupyörän lukko, kiinnityshaka, metallikippo, käsilaskuri, naula, kolme ruuvia, kaksi mutteria, tunnistamaton metallineliö, olutpullon korkki, englantilainen kolikko, seitsemän suomalaista kolikkoa, kaikki viiden sentin kolikoita.
Magneettikalastus ei ole täysin vaaraton laji. Koska kyseessä on osittain vesillä tapahtuva laji, vesiturvallisuuteen täytyy kiinnittää erityistä huomiota. Aikuisen on hyvä olla aina mukana.
Pistosuojatut hansikkaiden käyttö on erittäin suositeltavaa. Metallinpalasissa voi olla teräviä reunoja, joihin varomaton voi satuttaa itsensä.
Kaupunkiolosuhteissa magneettikalastuksessa on noudatettava erityista varovaisuutta. Aikuisen on syytä olla mukana aina. Köyden varassa heiluva magneetti voi olla lapsille vaikea ohjailtava. Turvaetäisyys on pidettävä veneilijöihin ja muihin alueella liikkujiin sekä omaisuuteen.
Magneeettia ei saa viedä sydämentahdistimen lähelle.
Koko artikkeli on luettavissa elokuun 2024 printtilehdestä. Näköisversioon pääset TÄSTÄ