Länsilinkin ramppisuunnitelmat herättävät arvostelua ja kehuja
Pekka Karvasen ikkunan alle Länsilinkkiin suunnitellaan uutta ramppia. Suunnitelma epäilyttää häntä. Kaupungin ja Helsingin Sataman mielestä rampista olisi apua.
Länsilinkki hallitsee ikkunasta avautuvaa maisemaa. Äänet eivät juuri kantaudu asuntoon, vaikka talo on lähes kosketusetäisyydellä ohi ajavista autoista.
”Nämä ovat ääniesristetyt ikkunat”, asukas Pekka Karvanen selittää.
Karvasen ikkunoiden alle kaupunki suunnittelee siltaramppia, jota pitkin liikenne kulkisi ylös Porkkalankadun sillalle ja siitä Länsiväylälle.
Suunnitelmassa myös Porkkalankadun sillasta – eli Ruoholahden sillasta – tulisi kaksiosainen, yksi siltarakennelma per suunta.
Uusia siltaramppeja kaavaillaan erityisesti siksi, että ne voisivat ratkaista satamaliikenteestä aiheutuvaa rasitusta katuverkolle. Ramppeja pitkin reitti Länsiväylälle nopeutuisi.
Suurin kysymys lienee se, helpottaisivatko rampit liikennettä niin paljon, että ne kannattaa rakentaa.
Karvanen on tutustunut ramppisuunnitelmiin, mutta ei näe, miten ne ratkaisisivat ruuhkat Länsilinkillä ja lähikaduilla.
”Siinä yksi ruuhkapaikka siirtyy toiseen paikkaan”, Karvanen sanoo.
Karvanen epäilee, että uusi ramppi ruuhkautuu, koska rampin yläpäässä Ruoholahden sillalla olisi joka tapauksessa liikennevalot risteävää liikennettä varten.
”Sitten ramppi vaikuttaa myös asukasviihtyvyyteen. Tulee lisää pölyä ja pakokaasuja kahteen kerrokseen.”
Ramppi arveluttaa myös maisemallisesti.
”Tottakai ramppi mahtuu tuohon, mutta kyllähän se kaventaa tätä avaruutta, mitä on tässä vielä jonkin verran”, 1990-luvun alusta Länsilinkin vieressä asunut Karvanen sanoo.
Kaupungin toimivuustarkastelujen mukaan uuden rampin ja Ruoholahdensillan uusi liittymä ei muodostuisi pullonkaulaksi.
”Eteläisen Mechelininkadun ja Länsiväylän välillä autoliikenteen sujuvuuden kannalta rajoittavampi risteys muodostuisi Mechelininkadulta pohjoisesta ja Porkkalankadulta länteen johtavien risteysten välille”, sanoo liikenneinsinööri Teemu Vuohtoniemi Helsingin kaupungilta.
Länsilinkin suunnittelua koordinoiva Vuohtoniemi kävi läpi yli yli 300 kommenttia, joita kaupunkilaiset olivat antaneet Ruoholahden alueen liikennejärjestelyihin liittyen.
”Kaikista kolmesta vaihtoehdosta saatiin positiivista ja negatiivista kommenttia. Vaihtoehto 1 on saanut eniten positiivista kannatusta kerrokantasi-palvelussa. Tässä vaihtoehdossa raitioliikenteen pysäkki pysyisi nykyisellä paikallaan.”
Kaupungin kerrokantasi.fi-palvelussa kirjoittelu on ollut hyvin kärkevää.
”Verkkopalvelussa suurin osa kommenteista oli hanketta vastustavia. Jätkäsaaren asukastilaisuudessa (29. elokuuta) puolestaan kehuttiin sitä, että kaupunki ottaa tosissaan ruuhkat tällä alueella ja laatii suunnitelmia niiden helpottamiseksi”, Vuohtoniemi tiivistää.
Nettikommenteissa muun muassa rampin aiheuttamaa kaupunkikuvan muutosta ei pidetty hyvänä. Rampin koettiin myös heikentävän muiden kuin autolla liikkuvien asemaa alueella.
”Osa totesi, että maanalainen kokoojakatu on ainoa ratkaisu ongelmaan.”
Vuohtoniemi ei halua arvioida mahdollisia rakentamistöiden kestoa tai aloitusajankohtia. Alustava tiedetään: 35–43 miljoonaa euroa.
Helsingin Sataman kanta ramppisuunnitelmaan on selvä. Ramppi tarvitaan, ja mahdollisimman pian.
”Meidän näkökulmasta kyseessä on akuutin liikenneongelman hoitaminen. Tämä pitäisi saada toteutukseen viipymättä”, sanoo Helsingin Sataman toimitusjohtaja Ville Haapasaari.
”Vaikka rekkaliikenne ei nykyisestä kasvaisikaan, meillä on se tilanne, että Jätkäsaari rakentuu ja Hernesaari lähtee rakentumaan. Kyse on tavallaan koko eteläisen Helsingin saavutettavuudesta.”
Kaupunki on esittänyt Länsilinkin kohdalle kolmea ratkaisuvaihtoehtoa. Niiden eroavaisuudet liittyvät lähinnä siihen, kulkisivatko ratikat Mechelininkadun yli kuten nyt, vaiko uuden rampin ali.
Haapasaari valitsisi vaihtoehdoista ne, joissa raitiovaunut alittaisivat rampin.
”Sillä, että saataisiin ratikkaliikenne eri tasoon liikenteen kanssa, on iso merkitys.”
Helsingin Sataman tavoitteena on, että satamia koskeva raskaan liikenteen kasvu saataisiin ohjattua Vuosaareen kaupunkisatamien sijaan.
Tämä on Haapasaaren mukaan realistinen tavoite. Satama otti tänä vuonna käyttöön hinnoittelumallin, joka houkuttelee logistiikkayhtiöitä käyttämään Vuosaarta Länsisataman ja Katajanokan sijaan.
Tällä hetkellä kaksi Vuosaaresta kulkevaa laivaa kuljettaa Tallinnaan myös henkilöautoja: Tallink Siljan Seawind sekä juhannuksen tienoilla liikenteen aloittanut Eckerö Linen Finbo.
Takapakkia syyskuun lopussa ottanut keskustatunnelisuunntelma on keskusteluissa kytkeytynyt myös Länsilinkin suunnitelmiin.
”Jos liikenteen saisi tuolta satamasta lähtien mennen tullen maan alle, niin olishan se asuinympäristölle hieno juttu. Jos maanalainen kokoojakatu olisi olemassa, niin emmehän me enää raskaalle liikenteelle ramppia tarvitsisi”, Haapasaari pohtii.
”Mutta Etelä-Helsingin yleiselle sujuvuudelle rampista olisi varmaan hyötyä silloinkin.”
Hän sanoo kuitenkin, että maanalainen kokoojakatu on niin pitkän aikajänteen ratkaisu, että sitä ei voi tässä kohtaa jäädä odottamaan.
Myös varustamopuoli puoltaa ramppia.
”Ehdotus tästä Länsilinkin sillasta on mielestäni erinomainen. Itse ajattelen, että olisi ruoholahtelaisten ja jätkäsaarelaisten etu, että ehdotettu silta tehtäisiin ja liikennekuorma saataisiin tästä mahdollisimman nopeasti pois”, Eckerö Linen toimitusjohtaja Taru Keronen sanoo.
Keronen sanoo, että alueen liikennesuunnittelu on haasteellista, mutta pitää Tyynenmerenkatua ja sen jatkoksi nyt suunniteltavaa uutta ramppia ”tehokkaana logistisena reittinä”.
Länsilinkin asukas Pekka Karvanen on kuvannut vuosien varrella säännöllisesti maisemaa ikkunastaan. Alla on kuvia noin kymmenen vuoden takaa Länsilinkin rakennustyömaasta.
”Pari vuotta siinä meni. Yllättävän hyvin sujui liikenne rakentamisen aikana”, hän muistelee.
Rauno Hietanen
rauno.hietanen@ruoholahdensanomat.fi
