Metrokorttelin suunnitelmalle kehuja ja haukkuja

Havainnekuvissa vaaleat rakennukset ovat suunnitteluasteella, ja harmaat jo olemassa olevia rakennuksia. Havainnekuvassa näkyy myös Itämerentornin korotussuunnitelma, Ilmarisen tontin tornirakennelma, sekä täydennysrakentaminen Itämerenkatu 5:n edessä olevalle aukiolle. (kuva: Lunden Architecture Company)
Ruoholahden metrokortteli saattaa käydä läpi melkoisen muodonmuutoksen lähivuosina.
Metrokorttelia hallinnoiva Ruoholahden Metrotori ja rakennusyhtiö SRV hakevat kaupungilta kehittämisvarausta metrokortteliin. Vanha kortteli purettaisiin, ja tilalle tulisi korkeimmillaan jopa 18-kerroksinen rakennus. Oheisessa havainnekuvassa näkyy, että metrokortteliin tulisi useita erikorkuisia rakennuksia.
Rakennuksiin tulisi palveluita, liiketiloja sekä asuntoja noin 700 asukkaalle.
Suunnitelmien tavoitteena on ”kehittää korttelista luokseen houkutteleva portti Ruoholahteen, Jätkäsaareen ja Länsisatamaan”.
Suunnitelmiin sisältyy myös kahdeksankerroksinen ja noin 4000–5000 kerrosneliömetrin rakennus Ruoholahdentorille. Se tulisi torin reunaan lähelle ravintola Faroa.
Suunnitelmissa erikseen mainitaan, että metroasema olisi toiminnassa koko uudelleenrakennusprojektin ajan.
Kaupunki keräsi suunnitelmista mielipiteitä osoitteessa kerrokantasi.fi, peräti kolmella eri alaosiolla. Ajatuksiaan saattoi kirjoittaa niin kävelyreittien kehittämisestä, palveluiden ja toimintojen parantamisesta kuin istutuksista ja katuviihtyvyydestä. Yli kaksisataa kaupunkilaista antoikin palautetta. Suurin osa palautteesta on nimettömänä annettu, mutta on nimellisiäkin.
”Me allekirjoittaneet suhtaudumme myönteisesti Ruoholahden metrokorttelin ja Ruoholahdentorin alueiden kehittämiseen, kunhan se tehdään kunnioittaen nykyistä kaupunkikuvaa ja alueen ominaispiirteitä”, kirjoittaa metrokorttelin naapurin, Itämerenkatu 16:n hallitus.
”Emme kuitenkaan kannata suunnitelmaa, jossa Ruoholahden metroaseman kortteli muutettaisiin korkeiden tornitalojen alueeksi tai jossa uudisrakentamista sijoitettaisiin Ruoholahdentorille.”
Jätkäsaaren ja Ruoholahden kaupunginosayhdistys Jätkäsaari-seura kertoo myös suhtautuvansa myönteisesti suunnitelman tavoitteeseen metroaseman saavutettavuuden parantamiseksi eri suunnista ja eri kulkutavoilla lähestyttäessä.
”Vinottaisten ja poikittaisten kulkureittien avaaminen korttelin läpi on hyvä keino tämän toteuttamiseen.”
”Suunnitelman myönteisistä tavoitteista huolimatta Jätkäsaari-seura suhtautuu kriittisesti niiden toteutustapaan. Esitetyssä muodossa suunnitelma muuttaisi Ruoholahden asemakaavaa tavalla, joka on omiaan vaarantamaan Ruoholahden kaupunkikuvan säilymisen.”
Seura huomauttaa, että alueen muut korttelit ovat enintään 6- ja 7-kerroksisia, ja että metrokortteli voisi olla ympäristöään korkeampi, mutta maltillisesti.
”Korkeat rakennukset heikentävät kuitenkin ympäristön asumismukavuutta.”
Metrokorttelin toinen naapuri, ryhmä Itämerenkatu 12:n asukkaita vastustaa koko hanketta:
”Torialueiden pienentäminen jatkorakentamisin ei ole positiivista kehitystä…Vuosaareen ja Kalasatamaan nousseet tornitalot eivät varsinaisesti kaunista ’Pohjolan valkean kaupungin’ silhuettia.”
Naapuriasukkaat myös pohtivat, onko lisäliiketiloille tarvetta metroasemalla.
”Ensimmäisessä kerroksessa yrittäjät ovat vaihtuneet eikä tiloista ole suurta kilpailua käyty.”
Teksti: Rauno Hietanen