Muraalit kertovat Kaapelitehtaan historiasta
Marraskuussa julkistetut muraalit tuovat esille Kaapelitehtaan historiaa ja nykytoimintaa. Kaapelilla voi nykyään harrastaa vaikkapa sirkusta, paritanssia, thainyrkkeilyä, kuvataidetta, valokuvausta ja japanilaisperäisiä kamppailu- ja taistelulajeja eli budolajeja.
Kaapelitehtaan historia on nyt ikuistettu muraaleina rakennuksen Baana-käytävälle. Kellarikerroksessa sijaitsevasta käytävägalleriasta löytyy 14 suurta seinämaalausta, jotka kuvaavat tehtaan muutoksen teollisesta tuotantolaitoksesta yhdeksi Suomen suurimmista kulttuuritaloista. Kellarikäytävälle on vapaa pääsy, ja käynti tapahtuu Kaapelitehtaan katetun pääsisäänkäynnin eli lasipihan kautta. Muraalien pinta-ala on kaksisataa neliötä.
Seinämaalaukset on maalannut tunnettu helsinkiläinen katutaiteilija Ruusa eli Rosa Hultman. Hän on työskennellyt taiteilijana ja tuottajana katutaiteen parissa yli kymmenen vuoden ajan.
”On ollut ihanaa maalata, kun talossa toimivat ihmiset ovat ohi kulkiessaan kertoneet tarinoita. Saksofonisti Stephen Stalter tunnisti itsensä seinältä”, Ruusa nauratti yleisöä muraalien avajaisissa 25. marraskuuta.
Stephen Stalter soitti saksofonia avajaisissa.
Katutaiteilija Ruusa ja tilaisuudessa puhunut Helsingin apulaispormestari Paavo Arhinmäki.
Stalterin lisäksi paikalla avajaisissa oli monia muitakin, jotka on ikuistettu muraaleihin, kuten ensimmäinen taiteilijavuokralainen säveltäjä, kitaristi Raoul Björkenheim ja poliitikko Erkki Tuomioja.
Poliitikko Erkki Tuomiojan keskustelukumppanina on edesmennyt Jörn Donner. Kaksikko myötävaikutti Helsingin kaupungin päätöksenteossa siihen, että Kaapelitehtaan toiminta alkoi rakentua kulttuurin ympärille 90-luvulla.
Ruusa aloitti muraaliprojektin vajaa vuosi sitten. Hän uppoutui tutkimaan Kaapelitehtaan rakennushistoriaa ja historiaa lukemalla kirjoja ja kirjoituksia, katselemalla valokuvia sekä käymällä keskusteluja henkilökunnan kanssa. Sieltä nousi tarina, johon kuuluu ihmisiä, rakennuksia, tilanteita ja symboleja.
Mitä kauempana historiassa ollaan, sitä pastellisempia muraalit ovat. Nykyaikaa kuvaavat muraalit kylpevät väreissä. Niin tai näin, värit hehkuvat ja viivan paksuus, suunta, intensiteetti ja rytmi vaihtelevat, mikä on Ruusalle tyypillistä.
Ruusa on maalannut teokset pensselillä ja telaamalla spraymaalin sijaan, mitä hän usein käyttää – jälkimmäinen ei olisi toiminut ilmanvaihdon takia. Itse maalit tulivat lahjoituksena Kiasmalta.
Muraalit saavat lisämaustetta seinien ja lattioiden rosoisuudesta, mikä sekin kertoo siitä, että Kaapelitehtaan alkuperäistä olemusta on vaalittu tarkasti. Suuressa roolissa oli edesmennyt pitkäaikainen puitesopimusarkkitehti Pia Ilonen, jonka ansiosta Kaapelitehtaalla näkee myös raiteiden pätkiä, seinistä ulos törröttäviä teräspalkkeja ja vanhoja graffiteja. Hänet Ruusa on ikuistanut räväkkään oranssiin muraaliin.
Kaapelin edesmennyt, pitkäaikainen puitesopimusarkkitehti Pia Ilonen istuu Merikaapelihallissa. Häntä pidettiin todella iloisena ihmisenä. Taustan tanssijat ovat saaneet inspiraationsa Jorma Uotisen Ballet Pathétique -nykytanssiteoksesta, jonka Stefan Bremer ikuisti aikanaan promovalokuvaan.
Kaapelitehtaan voimahahmoihin kuuluvat myös entiset toimitusjohtajat, kuten kaksinkertainen painin olympiavoittaja Verner Weckman. Hän rakennutti katolle painimolskin ja nyrkkeilykehän olympiaurheilijoille Helsingin olympialaisten vuona 1952 lähestyessä.
Weckman kuului Helsingin Atleettiklubiin, joka täyttää 135 vuotta ensi vuonna. Tässä yhä Kaapelitehtaalla toimivassa Suomen vanhimmassa voimailuseurassa voi harrastaa voimanostoa, painia ja nyrkkeilyä. Weckman on myös se henkilö, joka aloitti uuden Kaapelitehtaan tehdasrakennuksen rakennuttamisen Salmisaareen nykyiselle paikalleen. Sitä ennen tehdas toimi Telakkakadulla Punavuoressa.
Tarina kertoo, että Kaapelitehtaan järjestyksessään toinen toimitusjohtaja, painin olympiavoittaja Verner Weckman oli edelläkävijä – harrastihan hän katolla kaupunkiviljelyä. Tämä menneitä aikoja kuvaava muraali kylpee pastellisissa sävyissä. Kaapelin toimitusjohtaja Kai Huotari on keskellä kuvaa beesissä takissa.
Kaapelin toimitusjohtaja Kai Huotari toivoo, että muraalit houkuttelevat jätkäsaarelaisia ja ruoholahtelaisia Kaapelitehtaalle.
”Muraalit kertovat siitä, mitä kaikkea täällä on vuosien saatossa tehty. Toivon, että ne synnyttävät kotiseuturakkautta.”
Ensi vuonna Historiakäytävä täydentyy graffitigallerialla, jonka yksi taiteilija kerrallaan ottaa haltuunsa.
”Taiteilija haetaan avoimella haulla ensi vuoden alussa”, Huotari vinkkaa.
Historiakäytävä sijaitsee Kaapelitehtaan Baanalla, Lasipihalta kellarikerroksen C-portaan suuntaan vievän reitin varrella. Käytävä on avoinna kaikille aukioloaikojen mukaisesti ma–su klo 7.30–21, ja siihen voi tutustua maksutta ja omatoimisesti.
Teksti: Katja Alaja
Kuvat: Vertti Luoma