Helsingin kansainvälisen koulun lisärakennus huolestuttaa naapureita
Helsingin kansainvälisen koulun takapihalle suunniteltu lisärakennus vaatii asemakaavan muutoksen. Asukkaiden huolena on koulun liikennejärjestelyt ja maisemien muuttuminen. Lisärakennus on koululle tarpeellinen, jotta koulu voisi ottaa lisää oppilaita Helsingin kansainvälistyessä.
”Liian korkea hökötys”, kuvailee naapuritalon asukas Helsingin kansainvälisen koulun pihalle suunniteltua lisärakennusta.
”Jotain rajaa kaupungin tiivistämisinnolle!” kommentoi alueella asuva mies.
”Mihin laitatte kaikki lapset välitunnille sitten kun pihaa ei enää ole?” huutelee vanhempi nainen yleisöstä.
Tunnelma Helsingin kaupungin järjestämässä asukastilaisuudessa Helsingin kansainvälisellä koululla on kireä.
Vaikka paikalle on tullut vain kourallinen alueen asukkaita, on monilla paljon kysyttävää ja sanottavaa. Tilaisuudessa hankkeesta on kertomassa Ruoholahden kaavoituksesta vastaava arkkitehti Jari Huhtaniemi ja tiimipäällikkö Matti Kaijansinkko Helsingin kaupungilta sekä koulun toimeksiantona rakennuksen suunnitelman tehneen Arkkitehdit von Boehm-Renell Oy:n Aarne von Boehm ja Eliane Leuzinger.
Koulua edustavat talousjohtaja Jenni Katz-Miller, kiinteistöistä vastaava Bronwen Scott ja hallituksen puheenjohtaja Tomi Erkkilä.
Varsinkin viereisen Helsingin Jaalanhovi -asunto-osakeyhtiön asukkailla on monia huolenaiheita hankkeeseen liittyen. Kansainvälisen koulun suunnittelema viisikerroksinen lisärakennus sijoittuisi sisäpihalle vaaleanpunaisen Jaalanhovin viereen, heti toiselle puolelle kapeaa Selkämerenpolkua, puiston ja vanhan koulurakennuksen väliin.
”Asuntomme ikkunat ovat koululle päin. Lisärakennuksen tiloista näkisi suoraan sisään meidän olohuoneeseen ja keittiöön. Lisäksi rakennus varjostaisi asuntoamme, sillä lisärakennus olisi peräti puolitoista metriä korkeampi kuin meidän talo”, Jaalanhovin asukas Aulikki Uusitalo sanoo.
Hän on asunut miehensä Hitas-asunnossa neljä vuotta, mies yli kymmenen vuotta. Muita talon asukkaiden huolia ovat muun muassa koulun liikennejärjestelyt.
”Mihin vanhemmat pysäyttävät autonsa tuodessaan lapsia kouluun, kun sisäpihan parkkitila viedään?” kysyy vanhempi nainen.
”Jo nyt liikenne koulun ympäristössä on hurjaa. Selkämerenpolku on täynnä autoja ja niitä ajaa myös talomme sisäpihalle”, toinen Jaalanhovin asukas sanoo.
Kaupungin Huhtaniemi ymmärtää asukkaiden huolen.
”Liikenneasiat pitää saattaa liikennesuunnittelijoiden tietoon”, Huhtaniemi sanoo.
Koulun talousjohtajan Jenni Katz-Millerin mukaan Ruoholahdessa vuodesta 1996 sijainnut, kohta 60-vuotias koulu tarvitsee lisää tilaa.
”Helsinki kansainvälistyy jatkuvasti ja kouluun tulijoiden määrä kasvaa. Pelkonamme on, että pian emme voi enää ottaa uusia oppilaita”, Katz-Miller sanoo.
Koulussa on tällä hetkellä noin 470 oppilasta ja lisärakennuksen myötä määrää voisi kasvattaa 750 oppilaaseen. Talousjohtajan mukaan kaikki mahdollisuudet ja vaihtoehdot ovat otettu huomioon lisätilan löytymiseksi. Koulun kiinteistöistä vastaava Bronwen Scott kertoo, että koulu on aikaisemmin vuokrannut tiloja Ruoholahden alueelta opetuskäyttöön. Uusitalo ymmärtää koulun lisätilan tarpeen eikä lähtökohtaisesti vastusta lisärakentamista.
”Mutta voisiko lisäosan toteuttaa toisella tavalla, niin että se miellyttäisi kaikkia osapuolia”, hän kysyy.
Uusitalo pohtii, voisiko lisärakentamisen toteuttaa esimerkiksi korottamalla Messitytönkadun varrella olevaa koulun kaksikerroksista osaa. Tai sijoittaa uusi rakennus keskemmälle pihaa. Ehdotukset eivät saa lisärakennuksen suunnitelman tehneen arkkitehtitoimiston edustajilta kannatusta.
”Suunnitelmassa pyrittiin hyödyntämään nykyisen rakennuksen aulaa, käytäviä ja hissejä. Sillä säästettiin neliöitä. Tämä on kaikin puolin paras paikka lisärakennukselle”, vakuuttelee arkkitehti Eliane Leuzinger.
Scottin mukaan suunnitelmassa on otettu huomioon viereinen asuintalo.
”Lisärakennus sijoittuisi naapuritontin luoteiskulmalle, joten se ei varjosta taloa”, Scott sanoo.
Lisärakennusta varten kaupungin tontille pitää tehdä asemakaavamuutos ja kasvattaa rakennuspinta-alaa 2000 neliömetrillä.
Asemakaavoittaja Jari Huhtaniemen mukaan lisärakennus on suunniteltu kokonaisuudessaan koulun tontille, eikä puistoaluetta ole tarvetta pienentää kaavamuutoksen myötä. Uusi kaava on tarkoitus saada hyväksyttyä kuluvan vuoden aikana. Huhtaniemi muistuttaa, että kaavaprosessin eri vaiheissa voi esittää kirjallisia mielipiteitä kaupungille.
”Palautteet otetaan huomioon. Asemakaavaehdotuksessa tullaan arvioimaan kaavan vaikutukset ja määrittelemään muun muassa uudisrakennuksen korkeus ”, Huhtaniemi sanoo.
Lisärakennuksen rakentamisen on tarkoitus alkaa vuonna 2023. Uusitalo on miehensä kanssa miettinyt jo asuntonsa myymistä.
”Se pitäisi tehdä pikaisesti ennen kun lisärakennus on valmis. Sen myötä asuntomme arvo varmasti alenee”, Uusitalo harmittelee.
Pipsa Sinkko-Westerholm
Jätkäsaari–Ruoholahti-lehti
Huhtikuun 2022 näköislehteen pääset tästä