Jätkäsaari–Ruoholahden rikoksista puolet ovat omaisuusrikoksia
Polkupyörävarkaus on tyypillinen rikos, josta poliisille ilmoitetaan. Satama tuo erikoispiirteitä alueelle, ja se heijastelee myös rikostilastoihin. Henkeen ja terveyteen kohdistuvat rikokset ovat myös lisääntyneet hieman alueella.
Poliisin tilastoihin päätyy yli tuhat rikosta alueeltamme vuosittain.
Suurin rikoslaji on omaisuusrikokset. Niitä on noin puolet kaikista Länsisataman alueen rikoksista.
”Tyypillisimmillään omaisuusrikos on näpistys, ja toinen tyypillinen on polkupyörävarkaus, niitä ihmiset ilmoittavat. Nämä ovat selkeästi kaksi isointa ryhmää”, kertoo rikostarkastaja Jari Illukka Helsingin poliisista.
Länsisataman alueeseen kuuluu Jätkäsaari, Ruoholahti ja Salmisaari. Poliisi käyttää tästä hälytysalueesta tunnusnumeroa 1140. Lapinlahti ei kuulu tähän alueeseen.
Illukan mukaan Länsisatama on tilastojen valossa tyypillinen kaupunginosa. Muista erottuva piirre on alueen vilkas matkustajasatama. Tilastoihin se tuo oman lisänsä.
Laivolla maahan saapuu esimerkiksi henkilöitä, joilla on maahantulokielto. Näitä maahantulokiellon rikkomisia kirjattiin viime vuodelta 28 kappaletta.
(Pääset lukemaan koko jutun näköislehdestä tästä linkistä )
Myös liikennerikosten määrä liittyy mutkan kautta satamatoimintoihin. Sataman takia poliisi valvoo liikennettä täällä enemmän kuin muissa Helsingin kaupunginosissa keskimäärin. Ja kun on normaalia enemmän valvontaa, myös liikennerikoksia kirjataan normaalia enemmän.
Liikennerikoksia kirjattiin 166 kappaletta vuonna 2020. Nousua on tässä kategoriassa selvästi, sillä vuotta aiemmin tapauksia oli 116.
Illukan mukaan syy nousulle saattaa selittyä ainakin sillä, että koronavuonna valvontaa on pystytty kohdistamaan liikenteeseen vielä aiempaa enemmän.
Omaisuus- ja liikennerikosten jälkeen suurin rikostyyppi ovat henkeen ja terveyteen kohdistuvat rikokset.
”Nämä ovat pahoinpitelyjä tyypillisimmin”, Illukkas sanoo.
Henkeen ja terveyteen kohdistuvia rikoksia kirjattiin alueelta 120 kappaletta koronavuonna 2020, eli selvästi enemmän kuin aiempina vuosina. Luvut ovat nousseet joka vuosi koko neljän vuoden tarkastelujaksolla. Vuonna 2019 tapauksia kirjattiin 93 kappaletta.
”Luvuista ei osaa sanoa mikä johtuu koronasta ja mikä muusta. Ihmiset eivät julkisella paikalla niin paljon kuin aiemmin, ehkä tapauksia siirtyy kotiin sitten”, Illukka muotoilee ja painottaa kommentoivansa asiaa yleisellä tasolla.
Rikokset oikeudenkäyttöä, viranomaista ja yleistä järjestystä vastaan -nimikkeen alle kuuluvat muun muassa virkamiehen väkivaltainen vastustaminen, haitanteko virkamiehelle ja esimerkiksi perätön lausuma tuomioistuimessa.
Tässäkin kategoriassa on myös ollut nousua verrattuna aiempiin vuosiin.
Väkiluvun kasvukin vaikuttaa
Yleisesti tilastoa tarkastellessa kannattaa muistaa, että Jätkäsaaren rakentuessa Länsisataman väkiluku on kasvanut vuosi vuodelta. Väkiluku ja rikosten määrä ovat aina jollain tavalla kytköksissä toisiinsa.
Huumausainerikokset ovat myös nousseet selvästi alueella. Illukan mukaan tässä melko selvä yhteys liikennerikkomusten määrän nousuun.
Kun liikenteeseen on pystytty kohdistamaan aiemaa enemmän valvontaa, liikennerikosten yhteydessä on saatu kiinni huumausaineiden vaikutuksen alaisena autoilevia. Tällöin liikennerikoksen lisäksi poliisi on kirjannut henkilölle kakkosnimikkeenä huumausaineen käyttörikoksen.
”Se voi olla selittävä tekijä, miksi huumausainerikokset nousevat tuosta tilastosta esiin. Huumausainerikokset ovat nousseet 31 prosenttia edellisvuodesta kun liikennerikokset ovat nousseet samana aikana 43 prosenttia”, Illukka sanoo.
Korona tuo kotihälytyksiä lisää
Toimituksen tietoon on kantautunut, että muun muassa Atlantinkadun opiskelija-asunnossa on ollut kovaäänistä juhlintaa usein koronavuonna.
Ylikomisario Seppo Kujala Helsingin poliisista kertoo, että kotihälytystehtävät ovat yleisesti lisääntyneet.
”Yksittäisistä asuintaloista en pysty sanomaa mitään. Mutta pidän mahdollisena, että sieltä mistä väki on aikaisemmin käynyt keskustassa ravintoloissa niin nyt pienemmällä porukalla järjestetään yksityistapahtumia kotioloissa ja se sitten aiheuttaa soittoja poliisille.”
”Yleisesti kaupungin tasolla poliisin rikos- ja häiriötehtävät ovat vähentyneet keskusta-alueella eli Kamppi-Kluuvissa, missä on ravintolakeskittymä ja yöelämä muutenkin vilkasta.”
”Samanaikasesti kotihälytystehtävät ovat lisääntyneet muualla ja erityisesti tällaisilla tietyillä asuinalueilla, jossa on taajaan asutusta.”
Kujala kertoo, että kotihälytystehtävät jaotellaan poliisissa vielä eri kategorioihin ja metelöinnistä johtuvia kotihälytyksiä on ollut selvästi enemmän vuonna 2020.
Taloyhtiössä toistuvia murtoja –”Jätkäsaaren meininki on muuttunut”
Tyynenmerenkadulla asuvan Jyri Wainion taloyhtiössä on tapahtunut viime aikoina useita omaisuusrikoksia. Rakennustyöntekijänä työskentelevän Wainion pakettiautoon murtauduttiin helmikuussa rikkomalla ikkuna. Autosta varastettiin repullinen työkaluja.
Murto tapahtui parkkihallissa työvuorojen välissä, eikä reppu ollut autossa näkyvillä.
”Tekijän on täytynyt tietää milloin liikun ja että autossa on rahan arvoista tavaraa”, Waino pohtii.
Hän on tapahtuneeseen todella pettynyt.
”Harmittaa ihan hirveästi. Olin monta vuotta kerännyt niitä työkaluja.”
Mukana oli monia erikoistyökaluja, joita ei saa Suomesta. Uudet piti tilata ympäri Eurooppaa. Koska Wainio tarvitsee välineitä työssään päivittäin, piti hänen ajaa joka aamu ennen työvuoroa hakemaan työnantajalta tarvittavat työkalut lainaan. Harmin ja vaivan lisäksi taloudellinen menetys oli suuri.
”Työkalujen arvo oli yli 2000 euroa. Yllättäen kotivakuutus ei korvannut mitään”, Wainio kertoo.
Wainion automurrosta kolmen päivän kuluttua naapurin autosta varastettiin ajokamera. Myös naapurin autoon mentiin ikkuna rikkomalla. Naapurin tapauksen jälkeen poliisi kävi paikalla ja jututti myös Wainiota.
”Myöhemmin poliisilta tuli ilmoitus, että jutun tutkinta on lopetettu. Syyllisiä ei löytynyt.”
Nykyisin Wainio ei jätä autoon mitään tavaraa.
”Kannan uudet työkalut joka ilta sisälle asuntoon.”
Taloyhtiön Verkkovarastoon johtavan metallioven toistuvien rikkomisten Wainion vuoksi asunnossa säilytetään nyt myös varastossa olleet tavarat. Tila on käynyt ahtaaksi.
”Etsimme avopuolison kanssa isompaa asuntoa. Kaikesta huolimatta haluaisimme pysyä alueella.”
Punavuoressa syntynyt ja nyt kaksi vuotta Jätkäsaaressa asunut Wainio ihmettelee alueen tapahtumia ja koko Helsingin muuttunutta meininkiä.
”Ennen Stadissa ei ollut tällaista. Myös Jätkäsaaren meno on muuttunut parin vuoden aikana. En silti pelkää.”
Rauno Hietanen
Pipsa Sinkko-Westerholm
Jätkäsaari-Ruoholahti-lehti
Lue koko juttu (ja lisää muun muassa polkupyörävarkauksista) Jätkäsaari-Ruoholahden näköislehdestä tästä linkistä