Lähde lähialueen taideteoskierrokselle
Tommi Toijan Bad Bad Boy on vuodesta 2013 ollut Jätkäsaaressa. (kuva: Rauno Hietanen)
Jätkäsaari ja Ruoholahti ovat täynnä katutaidetta. Ota lehtemme opas mukaan ja bongaa vanhat sekä uudet teokset.
1 Kihlaus (Engagement), 2000, Dennis Oppenheim (1938–2011)
Paikka: Ruholahdentori, Ruoholahti
Korkeus: 9 metriä
Materiaali: Teräs, akryyli, valot
Veistos on toteutettu prosenttihankkeena ja kuuluu HAM Helsingin taidemuseon kokoelmiin.
Kihlaus julkistettiin vuonna 2000 amerikkalaisen taiteilijan ollessa itse paikalla. Oppenheim oli 1960–1970-lukujen avantgardisti ja käsitetaiteilija. Hän oli tunnettu performansseista, mutta tuotantoon kuuluu myös veistoksia, installaatioita sekä valokuva- ja videoteoksia. Monet veistoksista sijaitsevat julkisilla paikoilla. Kihlauksessa on kaksi toisiinsa kiinnittynyttä jättimäistä sormusta, joissa jalokivinä olevissa taloissa palaa valot.
Sormukset ovat avioliiton vertauskuva ja talot symboloivat kotia ja perhettä. Kaikkien liittojen hajoamista symboloi sormusten loitontuminen toisistaan. Teos uusittiin vuonna 2023.
IIIII
2 Suojaava taivas (Kosketus), 1996, Pertti Kukkonen (1965–)
Paikka: Selkämerenkatu 6, Ruoholahti
Materiaali: Betonielementti, värit
Pertti Kukkonen on toteuttanut lukuisia julkisia teoksia ulko- ja sisätiloihin. Suomessa hänen teoksiaan on lähes kaikissa tärkeimmissä taidekokoelmissa, sekä ulkomailla muun muassa The British Museumissa Lontoossa.
Ruoholahdesta löytyy useita Kukkosen teoksia. Näistä yksi on betoniin tehty reliefi Suojaava taivas, josta käytetään myös nimeä Kosketus. Teoksen aihe liittyy rakennuksessa toimivaan päiväkotiin. Teoksessa alastomat mies ja nainen pitävät toisiaan kädestä. Sama kuvio toistuu keskellä olevassa kohokuviossa, joka muistuttaa medaljonkia tai mitalia. Kukkosen tuotantoon kuuluu puu-, pronssi- ja betoniteosten lisäksi mitaleja. Muita Ruoholahdesta löytyviä Kukkosen teoksia ovat seinäteokset Käärme paratiisissa, Päätepiste ja Mare.
IIIII
3 ABC kissa…, 1996, Pekka Nevalainen (1951–)
Paikka: Crusellin peruskoulun Ruoholahden toimipisteen piha, Santakatu 6
Materiaali: Teräs, ruostumaton teräs, lasikuitu, betoni
Teos on toteutettu prosenttihankkeena ja kuuluu HAM Helsingin taidemuseon kokoelmiin.
Teos hankittiin Ruoholahden ala-asteen rakentamisen määrärahoilla. Teoksen ideana on vanha lastenloru ”A, B, C kissa kävelee, tikapuita pitkin taivaaseen”, josta se on myös saanut nimensä. Vuonna 2019 Helsingin Sanomien kaupunkiliite uutisoi, että joku oli teipannut oranssilla pakkausteipillä kissalle alushousut. Tekijää ei saatu koskaan selville. Vuosien aikana teos koki myös muunlaista vandalismia ja kissan häntä oli ainakin kaksi kertaa poikki. Taidemuseon tekemien korjausten jälkeen teos on aina palautettu paikoilleen. Viime vuodet teos on saanut olla rauhassa.
IIIII
4 Länsilinkki, 2011, Martti Aiha (1952-)
Paikka: Mechelininkadun alku Jätkäsaaren suulla
Materiaali: Betoni, merialumiini
Teos on toteutettu prosenttihankkeena ja kuuluu HAM Helsingin taidemuseon kokoelmiin.
Mechelininkadun alikulkuväylän sillan kaidemuodostelmat Ruoholahden Länsilinkissä ovat kuvanveistäjä Martti Aihan suunnittelema taideteos. Betonisen siltarakennelman päälle on asennettu metallihohtoväreillä maalatut merialumiinilevyt. Teos mukailee maiseman muotoja ja merellistä teemaa; kaukaa katsottuna voi nähdä horisontin laivan mastoineen.
IIIII
5 Horisontti, 2013, Hannu Kähönen (1948–)
Paikka: Jätkäsaarenlaituri, Jätkäsaari
Pituus: 54 metriä (vastaa Itämeren keskisyvyyttä)
Materiaali: Ruostumaton teräs
Teos muodostuu Puhdas Itämeri -kampanjaan osallistuneiden ostamista nimilaatoista eli välkkeistä, joita on yhteensä 4225 kappaletta. Kampanjaa hallinnoinut John Nurmisen Säätiö luovutti teoksen Helsingin kaupungille The Tall Ship Races Helsinki 2013 -tapahtuman yhteydessä. Kampanjasta saadut voitot eli yli 120000 euroa ohjattiin Itämeren suojelutyöhön. Niillä hankittiin muun muassa Venäjän Hatsinan kaupungin vesilaitokselle fosforinpoistolaitteisto.
IIIII
6 Satama, 1959, Eino Räsänen (1902–1970)
Paikka: Huutokonttori, Tyynenmerenkatu 1, Jätkäsaari
Huutokonttori oli 1900-luvun alussa paikka, jossa satamatyöntekijöitä huudettiin töihin päivittäin tarpeen mukaan. Myöhemmin tilat toimivat muun muassa sataman työntekijöiden sosiaalitiloina. Nykyisin talon vanhassa osassa toimii baari, Jätkäsaaren kirjasto ja infokeskus, sekä vuonna 1955 valmistuneessa uudessa osassa toimii Helsingin Pelastuskoulu. Talon edustan seinässä oleva reliefi Satama on vuodelta 1959. Kaupungin 1950-luvulla järjestämässä kuvanveistokilpailun voittanut teos sijaitsi aluksi Katajanokalla, josta se siirrettiin Jätkäsaareen. Tiedot teoksen alkuperästä ovat vajavaiset.
IIIII
7 Keskustelu Itämerestä (Osa 3), 2016, Olli Mantere (1972-)
Paikka: Juutinrauman aukio, Jätkäsaari
Materiaali: ruotsalainen graniitti
Kuusiosainen teossarja on toteutettu prosenttihankkeena ja kuuluu HAM Helsingin taidemuseon kokoelmiin.
Olli Mantere voitti Helsingin kaupungin veistoskilpailun vuonna 2009 teossarjallaan Kohtaamisia. Sarjaan kuuluu kuusi teosta, joista tällä hetkellä paikoillaan on viisi. Teoksista neljä tulee sijaitsemaan Hietasaarenkujan aukioilla, jotka ovat nimetty aikoinaan Jätkäsaareen tavaraa toimittaneiden ulkomaisten satamien mukaan. Teokset luovat vertauskuvallisia tilanteita satamien tuontitavaran ja suomalaisen kulttuurin kohtaamisesta. Lähes joka aukion teos toteutetaan osittain tai kokonaan nimikkokaupungin maan kivilajista.
Keskustelu Itämerestä -teoksen pinnan aaltoilevat muodot kuvaavat kahden Itämerta eniten saastuttavan kaupungin, Pietarin ja Gdanskin, tekemiä aaltoja Itämeressä. Kaupunkien nimet ovat kirjoitettu ruotsalaisen graniitin pintaan. Teos herättää kysymyksiä Ruotsin Juutinraumasta alkunsa saavan Itämeren tulevaisuudesta.
IIIII
8 Öljypisarat (Osa 4), 2015, Olli Mantere (1972-)
Paikka: Suezin aukio, Jätkäsaari
Materiaali: zimbabwelainen kivi
Teoksen aiheena on Suezin sataman päätuonti- ja vientiartikkeli öljy. Kolme öljypisaraa muistuttavaa, mustaa kiiltävää kiveä ovat kauniita kuin korut. Samalla ne muistuttavat meitä koko maailmaa pyörittävän aineen eli öljyn ja sen kulutuksen kielteisistä puolista.
IIIII
9 Kaksoset (Osa 5), 2015, Olli Mantere (1972-)
Paikka: Kap Hornin aukio, Jätkäsaari
Materiaali: suomalainen ja chileläinen luonnonkivi
Teoksessa suomalainen ja chileläinen luonnonkivi muodostavat kaksi muotoa, jotka symboloivat kahden erilaisen maaperän ja maan liittoutumista. Molemmissa kappaleissa on samat osat, mutta ne ovat luonteeltaan erilaisia. Toinen kappaleista on dynaaminen, toinen alakuloinen.
IIIII
10 Eläkoon! 2017, Erika Kallasmaa (1969–)
Paikka: Päiväkoti Jätkäsaari, Rionkatu 10, Jätkäsaari
Teos on toteutettu prosenttihankkeena ja kuuluu HAM Helsingin taidemuseon kokoelmiin.
Seinäteos sisältää neljä muurattua kuvaa päiväkotirakennuksen tiiliseinillä, joista oheisessa kuvassa on Meditoiva Viikuna – yhtä aikaa turvallinen, suojeleva syli ja lapsen oma, hassu pehmolelu. Viikuna-hahmo on kotoisin Laura Ruohosen runosta Varomaton Viikuna. Teoksen kolme muuta hahmoa ovat perhonen/korento, toukka, ja mustekala. Teos on toteutettu värillisistä erikokoisista lasitetuista tiilistä. Kallasmaa sanoo haluavansa teoksellaan ilahduttaa ja luoda turvallisuuden tunnetta lapsille. Teosten avulla lapsen on helppo tunnistaa ja muistaa oma päiväkotinsa. Symboliikkaa sisältävien kuvien avulla lapset kehittävät talosta omia tarinoitaan ja luovat siihen oman siteensä.
IIIII
11 Bad Bad Boy, 2013, Tommi Toija (1974-)
Paikka: Verkkokauppa.comin etupiha,
Tyynenmerenkatu 9, Jätkäsaari
Materiaali: Betoni, teräs
Korkeus: 8,5 metriä
Paino: 7,5 tonnia
Valtava vaaleanpunainen betonipoika pissaa häpeillen viemäriin selkä Verkkokauppa.comille päin. Teräsrunkoisen veistoksen vedenkierto on lämmitetty, joten pissailu onnistuu myös pakkasella. Teos valmistui tilauksesta kesällä 2013 Ruotsin Örebrossa Open Art -tapahtumaan, jossa paha poika pissasi linnan puistossa jokeen. Ruotsista poika matkusti Suomeen, jossa siitä tuli julkkis Helsingin Kauppatorilla lirutellessaan satama-altaaseen. Poika oli osa Helsingin Juhlaviikkojen ohjelmaa ja Toijan näyttelyä Amos Anderssonin taidemuseossa. Jätkäsaareen Tyynenmerenaukiolle pisuttelemaan paha poika pääsi vuonna 2015.
IIIII
12 Litorinameren kalastajat, 2024–2026, Akseli Leinonen (1983–)
Paikka: Atlantinaukio ja Madeiranaukio
Materiaali: Ruostumaton teräs
Teos on toteutettu prosenttihankkeena ja kuuluu HAM Helsingin taidemuseon kokoelmiin.
Teos voitti vuonna 2021 taidegalleria Forum Boxin aloitteesta järjestetyn Taidetta Jätkälle -kilpailun, jossa etsittiin julkista taideteosta Länsisataman alueelle. Kilpailun järjestivät Helsingin satama, Helsingin kaupunki ja HAM Helsingin taidemuseo. Teoksessa kolme soutuveneen rankaa on sijoitettu 15 metrin korkeudelle merenpinnasta teräspylväiden päähän. Teos muistuttaa ilmastonmuutoksen aiheuttamasta vedenpinnan noususta tulevaisuudessa. Teos tähyää myös muinaiselle Litorinamerelle eli Itämeren esiasteelle vuosituhansien taakse, jolloin meren pinta oli korkeammalla. Meri on yhdistänyt maita ja kansoja aina, ja satama on sen tapahtumapaikka myös jatkossa. Teos kuvaa maapallon muutoksia läpi aikojen.
IIIII
13 Ei taivasta rajana, 2021, Laura Könönen (1980–)
Paikka: Hyväntoivonpuiston eteläpääty.
Materiaali: 13 eri kokoista kivilohkaretta, joiden yksi pinta on hiottu sileäksi ja ruiskumaalattu taivaansinisellä automaalilla.
Teos on toteutettu prosenttihankkeena ja kuuluu HAM Helsingin taidemuseon kokoelmiin.
Teoksen osat kuvaavat rikkoutuneen taivaankannen palasia, jotka ovat putoilleet sattumanvaraisesti maahan muodostaen palapelin. Teoksessa sirpaloitunut kivi ja taivaankansi ovat vertauskuvia maailmastamme, jossa vakiintuneet totuudet murtuvat ja muuttuvat. Ennen Jätkäsaareen sijoittamista vuonna 2024 teos oli esillä Helsinki Biennaalissa Vallisaaressa vuonna 2021.
IIIII
14 Lämmin kohtaaminen (Osa 1), 2021, Olli Mantere (1972–)
Paikka: Malaganaukio
Materiaali: espanjalainen ja suomalainen graniitti, lämpövastukset ja -anturit
Teoksessa espanjalainen ja suomalainen kivi kohtaavat lämpimästi. Kahden kivijärkäleen sisään on asennettu lämpövastukset ja -anturit. Lämmitettävät osat kivissä ovat hiottu sileiksi, joita kohti katse ohjautuu. Teoksen ajatuksena on kahden ihmisen kohtaaminen. Ajatuksen teokseen Mantere sai Vatikaanin Sikstuksen kappelin katossa olevasta Michelangelon freskosta Aatamin luominen, jossa Jumalan ja ihmisen kädet kohtaavat.
IIIII
15 Skutsi (Osa 2), 2022, Olli Mantere (1972–)
Paikka: Livornonaukio
Materiaali: italialainen valkoinen Carraran marmori ja suomalainen punainen graniitti
Kivet muodostavat pylväikön, kuin pienen metsän. Teos kuvastaa, miten Pohjolaan tuodaan tuontitavarana klassinen järjestelmä. Suomalaisten kivien pinnat imitoivat kaarnaa. Keskellä on Carraran marmorista valmistettu pala doorilaista pylvästä, jossa on uurteita draamaa tuomassa.
IIIII
16 Poikkeama, 1995, Miika Nyyssönen (1965-)
Paikka: Messitytönkadun ja Jaalarannan kulma, Jätkäsaari
Teos on toteutettu prosenttirahahankkeena ja kuuluu HAM Helsingin taidemuseon kokoelmiin.
Teos näyttää ensivilkaisulla repeämältä talon tiiliseinässä. Katsoessa aukosta voi nähdä ovaalinmuotoisen sisätilan ja tiilireliefin. Teoksen nimi Poikkeama viittaa juuri tähän pyöreään muotoon, joka poikkeaa talon ja alueen neliskanttisesta arkkitehtuurista. Veistosten lisäksi Nyyssönen tekee tilataideteoksia, installaatioita, maalauksia sekä video- ja ääniteoksia. Poikkeama-teoksen on tuottanut Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimisto ja sen hallinnasta vastaa kiinteistö.
IIIII
17 Kellosaaren varavoimalan maisemointi, 2003, Klaus Aalto (1975–)
Paikka: Kellosaarenranta 7, Ruoholahti
Helsingin Energia järjesti Kellosaaren varavoimalan pihan maisemoinnista kilpailun lisätäkseen ympäristön viihtyisyyttä. Kilpailuun osallistui kahdeksan Taideteollisen korkeakoulun opiskelijaa. Yleisöäänestyksessä voittajaksi valittiin Klaus Aallon suunnitelma, jossa öljysäiliö on koristeltu kelta-valkoisin ja betoniaita puna-valkoisin, tapettimaisin kuvioin. Pihalla kulkee punaiseksi maalattu polku, jonka viereen on istutettu pensaita. Teosta voi katsella Kellosaarenrannan suunnasta, piha-alueelle on pääsy kielletty.
IIIII
18 Let Us Be Your Mental Dentist /Love and Anarchy, 1994, Thierry Noir (1958-)
Paikka: Kaapelitehtaan sisäänkäynti/tunneli, Salmisaari, Ruoholahti
Materiaalit: Öljyvärit betoniseinällä
Ranskalais-berliiniläinen katutaiteilija Thierry Noir tuli maailmakuuluksi Berliinin muuriin tekemistään graffiteista. Let Us Be Your Mental Dentist -teoksen hän maalasi Kaapelitehtaan pääsisäänkäynnin tunneliin Helsingin kaupungin tilaustyönä ollessaan Rakkautta ja Anarkiaa -festivaalien vierailevana taiteilijana vuonna 1994. Siksi teosta kutsutaan myös nimellä Love and Anarchy. Teoksen tekeminen kesti kauan, sillä öljyvärien kuivuminen kesti monta päivää. Tarinan mukaan tilaaja Helsingin kaupunki maksoi Noirille teoksesta vain kulut eli taiteilijan lennot ja majoitukset sekä teoksen maalit. Noir maalasi myös toisen muraalin Ruoholahteen Itämerenkadun ja Santakujan välisen korttelin pihaan talonyhtiön 20-vuotissyntymäpäivien kunniaksi vuonna 2012.
IIIII
19 Vooki, 1974, Raimo Utriainen (1927–1994)
Paikka: Tammasaaren laituri, Salmisaari, Ruoholahti
Koko: korkeus 12 metriä, leveys 5 metriä
Materiaali: Ruostumaton teräs, alumiini
Teos kuuluu HAM Helsingin taidemuseon kokoelmiin.
Kiiltävistä metallisäleistä tehty teos seisoo Lauttasaaren sillan kupeessa Tammasaaren laiturilla Kaapelitehtaan puolella. Sen tilasi naapurissa pitkään majaillut Alko Oy kuvanveistäjä Raimo Utriaiselta. Teoksen nimi oli alkujaan Aallonharjalla. Nykyisin se tunnetaan nimellä Vooki, joka tarkoittaa aaltoa. Teos oli Utriaisen ensimmäinen alumiinisäleistä tehty teos. Alumiinisäleestä tuli myöhemmin Utriaisen usein käyttämä materiaali ja tavaramerkki. Vooki on ensimmäinen Helsinkiin julkiselle paikalle pystytetty täyskonstruktivistinen taideteos.
IIIII
20 Rumba, 1992, Martti Aiha (1952-)
Paikka: Itämerenkadun ja Porkkalankadun risteys, Salmisaari, Ruoholahti
Koko: Korkeus 15 metriä
Materiaali: Alumiini
Teos kuuluu HAM Helsingin taidemuseon kokoelmiin.
Veistoksen hankki paikalle Alko Oy, joka päätti lahjoittaa 60-vuotisjuhlansa kunniaksi Helsingin kaupungille julkisen veistoksen Salmisaareen toimitilojensa tuntumaan. Teoksesta järjestettiin vuonna 1990 kilpailu, jonka Martti Aiha voitti. Teoksen nimi viittaa tekijän mukaan musiikkiin sekä ohi kulkevaan liikenteeseen. Teosta on tulkittu monella tavalla. Siinä on nähty muun muassa kreikkalaisen jumaltaruston siivekäs voitonjumala Nike. Teos on modernistinen ja sen keskiössä on liike ja dynamiikka. Suomen Taideyhdistys valitsi Rumban vuoden 1994 ympäristötaideteokseksi. Aihan toinenkin työ Länsilinkki löytyy Ruoholahdesta ja tästä taidekävelystä kohdasta 4.
IIIII
Nämäkin ovat katujemme taidetta:
21 RUOHOLAHDEN TILATEOS, 1993, Juhana Blomstedt (Ruoholahden metroasema, asemalaituri)
22 LEPAKKO 2003, Jouni Kuusimäki (Porkkalankatu 1)
23 LIIAN PAINAVAT VIERAAT, 2010, Maria Duncker (Salmisaarenranta)
24 YKSILÖ JA YHTEISÖ, 2008, Kimmo Pyykkö (Varman pääkonttori, Salmisaari)
25 ELÄMÄN NEKTARIA, 1938, Gunnar Finne (Salmisaarenranta 7)
26 KÄÄRME PARATIISISSA, 1997, Pertti Kukkonen (Selkämerenpiha)
27 PÄÄTEPISTE, 1992, Pertti Kukkonen (Selkämerenkatu 16)
28 MARE, 1999, Pertti Kukkonen (Messitytönkuja 2, pysäköintitalon katolla)
Artikkeli on julkaistu nelisivuisena kokonaisuutena Jätkäsaari–Ruoholahti-lehden printtiversiossa elokuussa 2026. Näköislehteen pääset tästä:
Teksti: Pipsa Sinkko-Westerholm
Kuvat: Pipsa Sinkko-Westerholm, Rauno Hietanen