Varustamoiden erikoinen vuosi
”Voisi kuvitella, että kun asiakkaat ja tulot katoavat, niin työtkin vähenisivät, mutta tilanne on ihan päinvastoin. Työmäärä on kasvanut ihan valtavasti”, kertoo Eckerö Linen toimitusjohtaja Taru Keronen.
Länsisatama on normaalioloissa Suomen vilkkain matkustajasatama. Nyt poikkeusolot ovat jatkuneet jo vuoden. Rahti rullaa satamasta ulos lähes normaalisti, mutta matkustajia ei käytännössä ole. Varsinkin laivayhtiöt ovat olleet lujilla koronan keskellä.
”Onhan tämä tietenkin ollut kauhea tilanne, kertakaikkiaan”, kuvailee Eckerö Linen toimitusjohtaja Taru Keronen.
(Jätkäsaari–Ruoholahti-lehti kertoi alueen pienyrittäjien koronakoettelemuksista helmikuussa. Voit lukea jutun tästä linkistä)
Eckerö Linen toimistolla Tyynenmerenkadulla on ollut hiljaista. Eckerön henkilökunnasta 70 prosenttia ollut kokonaan tai osittain lomautettuna vuoden ajan. Keronen kuvailee vuotta raskaaksi henkilökunnalle.
Hän kertoo, että kaikki jotka suinkin pyystävät, ovat olleet vuoden etätöissä. Toimistolla ovat olleet taloushallinnossa työskentelevät ja esimerkiksi varausjärjestelmän parissa työskentelevät työntekijät.
”Varausjärjestelmissä käsitellään asiakkaitten henkilötietoja, ja niitä me emme anna käsitellä etänä.”
Laivoilla ja lähtöselvityksessä tehtävää työtä ei luonnollisesti ole voinut myöskään tehdä etänä.
Tilanne on Eckerö Linessa ollut raskas kaikille, myös pomoille.
”Onhan tämä johtajallekin tosi koettelevaa. On niin monenlaisia tunteita. On ensinnäkin tämä terveyspuoli eli asiakkaitten ja henkilökunnan turvaaminen tältä pandemialta.”
”Mutta sitten talousnäkökulmasta, varsinkin viime keväältä kun tämä tilanne tuli niin äkkiä päälle, niin siinä oli ihan konkreettisia asioita, että mitenkä turvataan kassa niin, että voidaan maksaa palkka ja kumppaneittten laskut”, Keronen kertoo.
”Varsinkin viime keväänä alkuvaiheessa tulot loppuivat kuin seinään, mutta kulut jatkuivat. Nyt sitten me olemme konsernitasolla pystyneet järjestelmemään rahoitusta, eikä tilanne ole enää niin kriittiinen kuin se oli keväällä.”
Toimitusjohtaja Keronen tunnustaa, että kun poikkeusolot ovat jatkuneet niin pitkään, uupumus tuntuu jo.
”Äkkiä vosi ajatella, että kun asiakkaat ja tulot katoavat, niin työtkin vähenisivät, mutta tilanne on ollut ihan päin vastoin. Työt ovat lisääntyneet ihan valtavasti johtuen tästä viranomaisten ohjeistuksesta. Jos nyt ei ihan päivittäin, niin joka viikko on tullut uusia turvallisuusohjeita, että miten pitää toimia ja minkälaiset ovat maahantulorajoitukset.
Kesästä Keronen toivoo jo osittain normaalin näköistä.
Viime kesänä oli Kerosen mukaan kuuden viikon jakso, kun matkustajamäärät olivat noin puolet normaalista.
Tälle tasolle matkustajamäärissä pääseminen olisi hyvä uutinen monelle laivayhtiölle. Siihen yltämiseen ei riitä, että pelkästään Suomen koronatilanne paranee.
”Tällä hetkellä meidän kannalta on kriittisintä, että miten Viron tautitilanne kehittyy. Se on tällä hetkellä se, mitä eniten mietityttää.”
Viron uudet koronatapaukset asukasmäärään suhteutettuna olivat maailmanennätyskorkealla alkukeväästä, mutta nyt tilanne on tasaantunut, vaikkakin tapauksia on edelleen paljon etelänaapurissa.
”Uskon, että lähimatkailu elpyy tämän vuoden aikana. Meidän kannalta olisi tietysti hirveän tärkeää, että se elpyisi jo kesällä, koska kesä on liiketaloudellisesti todella tärkeä tuloksenmuodostumisen kannalta”, Keronen sanoo.
Eckerön liikevaihdosta katosi viime vuonna puolet, ja yhtiön tulos oli reilusti tappiollinen.
Rahti on ollut laivayhtiöiden pelastus, niin myös Eckerö Linella.
”Koko ajan on rahtia kulkenut laivoillamme. Rahdin merkitys Suomen huoltovarmuudelle on tullut esiin kriisin pitkittyessä. Päivittäistavaraa on kaupassa riittänyt, mikään ei ole loppunut”, Keronen sanoo.
Kansainväliset matkustajat ovat olleet viime vuosina koko ajan suuremmassa roolissa Eckeröllä. He eivät ole Kerosen arvion mukaan palaamassa vielä tänä vuonna, eivätkä kunnolla vielä edes vuonna 2022.
Kansainvälisillä matkustajilla tarkoitetaan muualta kuin lähialueen maista kotoisin olevia matkustajia. Heitä tulee muun muassa Saksasta, Hollannista, Italiasta, Ranskasta ja USA:sta.
”On matkustajia, jotka esimerkiksi tekevät Nordic tourin Helsinki–Tallinna–Tukholma-reiteillä”, Keronen kuvailee.
Vaikeaa on myös Tallink-Siljalla, toisella Länsisataman suurella reittiliikenneoperaattorilla.
Osavuosikatsauksensa huhtikuun alussa julkistanut yhtiö kertoo, että ensimmäinen vuosineljännes on ollut vaikeimpia koko yrityksen historiassa.
”Vain puolet laivastostamme jatkaa toimintaansa tällä hetkellä. Toinen puoli on edelleen pysäytettynä satamissa ympäri Itämerta odottaen virusepidemian päättymistä”, sanoo Tallink-konsernin toimitusjohtaja Paavo Nõgene yhtiön tiedotteessa.
Lue tästä linkistä koko juttu. Linkki vie huhtikuun 2021 näköislehteen.